EVOLUUTIOVÄÄRENNÖKSIÄ

Piltdownin ihmisestä, joka oli sinänsä tökero evoluutioväärennös tehtiin yli 350 tietellistä tutkimusta.
"Satoja tuhansia vuosia vanha "Jaavan ihminen" (löyt: Dr. Eugene DuBois) löytöpaikalta löydettiin 2 "modernin ihmisen" kalloa. Jaavan otuksen maalliset jäänteet eivät olleet ruumiiden tapaan samassa läjässä, vaan 15 metrin säteellä toisistaan. Rudolph Virchow, jota pidetään modernin aikakauden patologian experttinä sanoikin: "In my opinion this creature was an animal, a giant gibbon, in fact. The thigh bone has not slightes connection whith the skull."

Käsite: evoluutioväärennös on esim. fossiili, jota on muotoiltu mekaanisesti näyttämään joltain mitä se ei ole. Niinikään ne löydöt joita tutkijat esittelevät jonkin apinaneläimen ja ihmisen välimuotoina kuten kaikki Australopithecukset ovat ns. väärennöksiä, sillä välimuotoja ei ole olemassa, on vain maapallolta hävinneitä lajeja. Elämä maapallolla muuntuu toki ilmaston mukaan, mutta eliölajit eivät muutu joksikin toiseksi. Banaanikärpäsillä on tehty evoluutiokokeita lähes 90 vuotta, mutta ainoa ero mikä niissä on havaittu on se, että useat niistä ovat menettäneet lentokykynsä tai muuten vammautuneet. Galapagos-saarten peipot muuntuvat kuivien kausien aikana, mutta ilmaston palautuessa normaaliksi muuttuvat myös peipot entiselleen. Toumain kallo kuului gorillarotuun joka elää yhä. (*Brigitte Nielsen. Ranskan luonnontieteellinen museo 1995.)

"There are not enough fossil records to answer when, where, and how homo sapiens emerged."
Takahata, Molecular antropology, Annual Review of Ecology & Systematics 1995, P. 355

Hakkelin Ernesti oli omana aikanaan kova poika valmistamaan >evoluutioväärennöksiä <.>Sikiönkehitys on lyhyt ja nopea evoluutiokehityksen toistuminen.
Kun Haeckelin todellisuutta vääristäneet sikiöväärennökset tulivat ilmi Ernst totesi:
Nyt minun pitäisi tämän väärennöksen nöyryyttävän tunnustuksen jälkeen pakottaa pitämään itseäni tuomittuna ja kukistettuna, ellei minulla olisi lohdutusta, että näen kanssani syytettyjen penkillä satoja huomatuimmista biologeista ja tutkijoista. Suuri enemmistö niistä morfologisista, anatomisista, histologeista ja embryologisita kuvioista, jotka ovat yleisesti tunnettuja eivät ole tarkkoja, vaan enemmän tai vähemmän korjattuja, kaavamaisia tai konstruoituja.



Lue lisää aiheesta: http://www.helsinki.fi/~pjojala/Haeckel

"Haeckelin piirrokset ovat petoksia, joita voi verrata murhaan". S. J Gould.

Kehitysopin historia koostuu lähinnä väärinkäsityksistä ja suoranaisista väärennöksistä. Väärennösten taustalla ei välttämättä ole pelkästään kehitysopin lanseeraus, vaan monissa tapauksissa kyse saattaa olla henkilökohtaisten saavutusten esiin nostamisesta tai kilpailevien tiedepiirien ylilyönneistä. Yhtä kaikki, vahinko tapahtuu kohdassa jossa näitä väärennöksiä käytetään esimerkkeinä evoluution mahdista täyttää tieteen aukot.

Useissa ns. välimuodoissa on vielä runsaasti 14-C:tä, mikä viittaa hyvin nuoreen muutaman tuhannen vuoden takaiseen kuolemaan. Monilla "välimuodoilla" on kaiken lisäksi täysin kivettymättömät hampaat suussaan. Käytännössä siis voimme unohtaa ajatuksen siitä, että ihminen olisi kehittynyt apinasta. Kädellisten eläinten lajikirjo on ollut vielä 4-5 tuhatta vuotta sitten hyvin laaja. Sekaan mahtuu otuksia joilla on hyvin "inhimillinen" purukalusto. Minun ala-asteaikana meille lapsille esiteltiin Heurekassa Lucy apinaa esimerkkinä ihmisen "evoluutiosta". Otuksesta tehty nukke oli laitettu seisoskelemaan. Tämä on käytännössä oiva esimerkki akateemisesta murhasta, sillä mikään Lucyn luuston anatomiasta ei tue oletusta, että se olisi liikkunut pystyssä. Asia selviää mm. otuksen lantiosta. British Natural Museumin tiloissa kököttävä Lucy on puolestaan siitä metka feikki, että sille on asennettu ihmisen kädet ja jalkaterät. Todellisuudessa Lucyn fossiilista puuttui löytöhetkellä 60%, joten tutkijoiden subjektiivisuus on melko vaarallista. Lucyn 107 cm mittainen olemus on käytännössä saman mittainen kuin simpanssi pystyyn nostettuna.

Homo habiliksia rupesi löytymään Afrikan maalta 1960-luvun alussa. Ensimmäinen löytö tapahtui v.1959 Tansaniasta. Homo habilis-löydöistä ei tee väärennöksiä mitkään muut seikat kuin se että niitä kutsutaan välimuodoksi ihmisen ja apinaeläinten välillä. Homo habiliksella oli apinaeläimen luusto, sekä tasapainoelin. Tasapainoelin jättää kallon sisään itsensä kokoisen ja muotoisen painauman, joten se on helppo skannata muotoonsa. Asiaa on tutkinut mm. Anatomisti Fred Sproor (University College London, 1998).

Eli se mitä voimme sanoa tästä suuresta ja mahtavasta antropologisesta saavutuksesta on se, että tämä metrin mittainen otus (pystyyn väkisin nostettuna) oli 7-10 cm lyhyempi kuin 1,5 miljoonaa ateistivuotta vanhempi Lucy apina (A. afarensis). Sen lisäksi habiliksella oli apinaeläimen (paviaanin)tasapainoelin.

Jos olisin hyvin epäkorrekti ateistiantropologiaa kohtaan, niin saattaisin kotvan aikaan näitä habilis-löytöjä tarkastellessa tulla miettineeksi miksi habilis muuttuu löytäjän vaihtuessa? Miksi Leakeyn ryhmän v. 1961 löytämällä habiliksella on Homo erectuksen otsalohko? Onko kyse pelkästään sukupuolten tuottamista eroista vai onko kyse samasta kuin tapauksessa Piltdown?

Lucyn rintakehä muistutti hyvin paljon gorillan kartiomaista rintakeää. Mahtoiko muillakin australopithecuksilla olla samanlainen rintakehä? Jos näin oli, niin austarlopithecukset olivatkin lähempänä gorillarotuja kuin apinarotuja. Vertaa boiseitten kallon muotoa gorillan kallon muotoon.

-Museoissa ja oppikirjoissa Lucy-olennolla on virheellisesti ja harhaanjohtavasti valmistettu ihmismäiset jalkaterät (*Life: The Science of Biology, Purves, orians, and Helleri 1992, p. 602.)

-Lucy-lajin jalat ja kädet olivat pitkät ja käyrät, tyypilliset puissa kiipeäville apinoille. (*American Journal of Physical Anthropology, Jack Stern (anatomist) and Randall Susman 1983., *Richard Milton, Shattering the Myths of Darwinism 1997, p. 207)

-Lucy käveli kuin simpanssi (*Charles Oxnard, Professor of Anatomy and Human biology; Computer analysis 1987.) ,*American Journal of Physical Anthropology, 1992.)

-Lucy ei voinnut kävellä pystyasennossa (*Journal of Human Evolution, A biochemical study of the hip and thigh. 1994)

-Lucy oli rystykävelijä "Regarles of the status of Lucy´s knee joint, new evidence has come forth that Lucy has the morphology of a knuckle-walker." (*Richmand and Strait, Evidence that Humans Evolved From Knuckle-Walking Ancestor, Nature, 2000.)

-Hominidi serkkumme saattoivat olla rystykävelijöitä (*E. Stokstad, Science, 2000., *Hominid Ancestors May Have Knuckle Walked; I walked over to cabinet, pulled out Lucy, and ahazam! She had the morphology that was classic for knuckle walkers.)

-"Lucy seemed to be more of a promotion to corvince the public that Johanssons´s fossils werw more important than Richard Leakey´s rather than an attemp to present an evenhanded assessment of current paleoanthropology."(*William Fix, The Bone peddlers, 1984, p. xxii)

Propagandaa näistä kuvista tekee se, että ihmissukuun kuuluvat erectukset ja eläimiin kuuluvat australopithecukset esitetään siten, että jauhot ja vellit sekoitetaan tahallaan. Mm. "Nebraskan apinaihminen"-väite korjattiin Science-lehdessä, kyse ei ollut ihmisen jäännöksestä. (* K.Gregory, "Hesperopithecus Apparently Not An Ape Nor A Man", Science, Vol 66, December 1927, p. 579)

Siitä ei päästä mihinkään, että Homo erectukset ja neandertaalit olivat hieman eri näköisiä kuin tämän päivän länsimaalaiset ihmiset keskimäärin, mutta se ei anna tutkijalle erivapauksia keksiä omasta päästä (eli tyhjästä) esim. karvapeitteistä ihoa tai apinamaista esiintymistä.

Kalloista ei pysty määrittämään minkään vainajan älykkyyttä / "kehittyneisyyttä". Käytännössä nämä erectukset ja neandertalit olivat 100% ihmisiä, siinä missä ns. nykyihminenkin. Eikä pidä unohtaa esim. yksipuolisen (korkea) valkuaisainepitoisen ravinnon aiheuttamia muutoksia ihmisillä heidän kasvuvaiheessa olevassa luustossaan.
Joulukuisen (2004) tsunamin vaikutusalueella elää yhä ihmisiä, joiden otsalohko muistuttaa melkoisesti erectus heimon kallojen otsalohkoa. Kehitysopin poluraariteetit ovatkin läpi historin valinneet ihmisille nähtäväksi ainoastaan malliesimerkkien ääripäitä. Koskaan tai ainkin perin harvoin näemme oppikirjoissa niitä neanderatalilöytöjä, jotka eivät poikkea fenotyypiltään silminnähtävästi meistä nyky veronmaksajista. Rajoitetusta tai karsitusta visuaalisuudesta pidetään yhä tiukasti kiinni aina niin avoimessa "tieteessä".

Emer. Prof. Marvin Lubenow ei näe ihmisen kehittyneen mistään. "Apinaeläimet ovat aina olleet eläimiä ja ihmiset ihmisiä". Lubenowin mielestä gorilla tai mikä tahansa eläin pysyy eläimenä vaikka sen aivot olisivat kuinka suuret ja poimuttuneet. "Ihmisten aivojen anatomia ja funktio on aivan eri tyyppinen kuin eläinten".

Tri. Sigrid Hartwig-Scherer, jonka mielestä ihminen ei ole missään nimessä kehittynyt mistään apinasta tai muusta kädellisestä, opiskeli biologiaa Konstanzissa, toimi opettajana vuosina 1980-1985, opiskeli antropologiaa Zurichin yliopistossa v. 1986, vieraili v. 1988-1989 useissa antropologian laitoksissa USA:ssa, väitteli vuonna 1993 Zurichin yliopistossa hominideista ja toimii v. 1994 lähtien Munchenissä sijaitsevan Ludwig-Maximilian yliopiston antropologian ja humaanigenetiikan laitoksen tutkijana. Tutkimusalueet: kädellisten vertaileva luustonkasvu ja humaanievoluutio.

Brad Harrub (Ph.D in anatomy and neurobiology and from the University of Tennesee Collage of Medicine in Mephis. Tri. Bert Thompson (Ph.D in microbiology from Texas A&M University, where he taught in the Collage of Vetinary Medicine for a number of years.)

Tri. Brad Harrub ja Tri. Bert Thompson kirjoittivat v. 2002 yhteistuumin ihmisen epätieteellisestä evoluutiosta kertovan kirjan: The Truth abaut human orgins. Kirjassa käydään läpi seikkoja, jotka evoluutikot ovat "unohtaneet" mainita epäloogisista ihmisen kehitysväitteistä ja tulkinnoista.

Nämä intiaaniheimojen edustajat (Natzches & Klatsoni) elävät niin ikään tänä päivänä. Kalloista ei voi päätellä juuri mitään, sillä esimerkiksi täysikasvuinen ihminen voi omata normaalin ÄO:n vaikka hänen päänsä ympärysmitta olisi vain 18 cm, ns. normaali mitta on 50-60cm.

Homo erectus, Homo neanderthalis ja Homo sapiens kuuluvat kaikki samaan perusryhmään eli ihmisiin. Tutkijat väittivät pitkään että neandertalit olisivat olleet apinan ja ihmisen välimuotoja, mutta lopulta jopa ateistiset evoluutikot myönsivät ettei asia ole näin. Neandertalit valmistivat mm. koruja, soittimia, tekstiilejä, jalkineita, työkaluja. Lisäksi neandertaleilla oli keskimäärin pari desilitraa suuremmat aivot kuin aikamme ihmisillä. Homo erectuksista tiedämme sen, että niillä oli normaali ihmisen luusto ja aivot. Kallon muoto heillä oli toki erilainen kuin "meillä".

Neandertalien sanotaan hävinneen maapallolta 30 000 ateistivuotta sitten. Tämä on luku, josta ei poiketa kuin akateemisen uran kustannuksella. Silti DNA sekventoijat ovat eristäneet neandertalien DNA:ta. No joku voi sanoa, että onhan sitä robutustenkin DNA:ta eristetty ja jopa dinosaurusten. Tällöin olemme kuitenkin tukevasti kehäpäättelyn kevätjäällä. Toki dinosaurusten, mammuttien, mastedonttien, ja hominidien DNA:ta on saatu tutkittua, mutta silloin pitäisi jo hälytyskellojen alkaa soida korkeasti koulutettujen tutkijoiden -päässä-. Mikään biologista informaatiota sisältävä informaatiomolekyyli ei säily kuin maksimissaan tuhansia vuosia. Tämä tiedetään varsin hyvin kaikissa yliopistoissa. Ylipäätään biologiset hajoamisnopeudet tunnetaan varsin tarkkaan. Eliön kuoltua sen soluja ylläpitävä voima lakkaa toimimasta, ja aminohappojen L & D muodot alkavat vääntyä eli rasemisoitua. Tällöin ei ole väliä sillä kuinka suojassa jokin otus tai örkki on kuoltuaan. Toki kosminen säteily, jonka vaikutuksen arvellaan ylettyvän metrin syvyyteen maahan nopeuttaa biologisten järjestelmien tuhoutumista. Informaatiomolekyylit hajoavat joka tapauksessa siitä yksinkertaisesta syystä, että ne ovat kerran rakennettuja. (Vesi ja happi eivät ole ainoita biorakenteiden hajoittajia.)

Biologiset rakenteet kerta kaikkiaan hajoavat lopulta "tomuksi". Tämänkin vuoksi esim. dinosaurusten sisäelinten ja jopa verisolujen säilyminen meidän päiviimme saakka 65-230 miljoonan vuoden takaa ei mitenkään ole mahdollista.

Tämän myöntäisivät kaikki maailman tutkijat, mikäli he ottaisivat vääristävät evoluutiolasit edes hetkeksi pois silmiltään. Tiedemaailman puhdistus kehitysopin karsinajärjestelmästä kestää pitkään mutta uskon että lopulta uudet tiedemies-sukupolvet heräävät kuin Ruususen unesta tajuamaan, että luonnonlakeja vastaan kamppailu on hukkaan heitettyä energiaa.

Kuten tuossa aikaisemmin totesin, niin neandertalien sanotaan hävinneen 30 000 vuotta sitten maan kamaralta. Niin tai näin, tämä 130 000 ateistivuotta vanha "Rhodesian-mies"-neandertali kuoli äkisti saadessaan noin 8 mm kiväärin luodin ohimoonsa. Rhodesia oli Saksan siirtomaa 1800-luvulla, aikana jolloin tummaihoisia alkuasukkaita sai ampua tutkimustarkoituksiin. Vuonna 1888, saksalaiset sotilaat saivat ns. komissionkiväärin kokeiltavaksi tositoimiin (7,92mm x 57mm). Savuttoman ruudin aikakausi oli alkanut kahdeksan vuotta aikaisemmin Ranskanjuutalaisen kemistin hra. Viellen keksinnön johdosta. Vähitellen raskaat kertalaukeavat nallilukkokiväärit suurine 13-19 millin lyijykuulineen vaihtuivat erittäin tehokkaisiin messinkihylsyllisiin patruunoihin, joiden kaliiberi pieneni keskimäärin 6-9 millimetrin kokoluokkaan. Samalla sotilaiden aseiden kantomatka suureni 150 metristä jopa 5 kilometriin. (Tarkka & tehokas kantama n. 300-500 m.)

Jotkut voivat sanoa, että miksei kallossa olevaa reikää ole voinut aiheuttaa jousiaseen nuoli 30 000 vuotta sitten. Monestakin syystä. Ensinnäkin nuolen kärjet ovat historiassa olleet melko paksuja tai sitten leveitä ja litteitä. Tällöin puhutaan aina noin 15-30 millimetrin kokoluokasta.

Kolmas saattaa ehdottaa 1600-1700 luvun suusta ladattavaa yhden käden asetta. Kyllä, sekin on mahdollista, mutta käytännössä ne 300-vuotta vanhat käsiaseet, jotka olivat kaliiberiltaan alle 12,7 mm olivat myös niin heikkotehoisia, etteivät ne pehmeine lyijyammuksineen olisi saavuttaneet tarvittavaa 140 Joulen tehoa (n. 8 mm lentävä projektio tarvitsee sen verran läpäistäkseen voimakasrakenteisen kallon.) Tehokkaimmat tuon ajan käsiase ammukset saavuttivat noin 120 metrin sekuntivauhdin, silloinkin teholuokka jäi noin 40 Jouleen. (17 mm ammuksella.) Sivumennen sanottuna, hra. James Joule (1818-1889) oli yksi monista tunnetuista "hihhuli" tiedemiehistä. Eikä hän kalvennut tässä joukossa johon eritoten sivumennen sanoen kuului mm. Johannes Kepler (1571-1630), Robert Boyle (1627-1691), Blaise Pascal (1623-1662), Sir Isaac Newton (1642-1727), Matthew Maury (1806-1873), James Clerk Maxwell (1831-1879) & Louis Pasteur (1822 -1895). On sanottava totuuden nimissä, että tämä Rhodesia mies löydettiin 13 metrin syvyydestä. Silti on hyvä muistaa, että sopivien olosuhteiden sattuessa, kuten sateiden / vulkaanisen toiminnan aiheuttaman paikallisen eroosion runnellessa maan kamaraa, saattavat 50 metrin korkuiset maamassat vaihtaa etanapostiosoitetta puolessa päivässä.

Vuonna 1995 arkeologi Ivan Turk löysi Mousterien kerroksesta Sloveniasta tämän karhun luusta valmistetun huilun kappaleen. Musiikkitieteilijä Bob Finkin mukaan tällaisella instrumentilla kyettiin tuottamaan 4 ääntä diatoonisella nuottiasteikolla (johon kuuluvat myös puoliäänet). Tämä neandertalien käyttämä instrumentin osa on tällä hetkellä Slovakian tiedeakatemian arkeologisessa kokoelmassa Ljubljanassa. Vanhemmat sapiens heimon tekemät huilut olivat paljon pelkistetympiä kuin tämä karhun luusta valmistettu huilu.

Apinaeläimet eivät ole ainoita eläimiä, joista evolutionistit ovat ottaneet ns. "varaosia" ihmisen keksityn "evoluution" tueksi. Mukaan mahtuu myös aasi ja delfiini.

Orce Man: Found in the southern Spanish town of Orce in 1982, and hailed as the oldest fossilized human remains ever found in Europe. One year later officials admitted the skull fragment was not human, but probably came from a 4-month old donkey. Scientists had said the skull belonged to a 17 year old man who lived 900,000 to 1.6 million years ago, and even had very detail drawings done to represent what he would have looked like. ("Skull fragment may not be human",
*Knoxville News-Sentinel, 1983) *also: Dayly Telegraph May 14, 1984

A dolphin´s rib had been labeled "human collarbone" and promoted as evidence for evolution. Tim White exposed the hoax. *New Scientist, April 28, 1983, p. 199

Ihminen ei ole geneettiseltä perimältään 98,5-99%:sti simpanssi, vaikka evolutionistit yrittivät vuosia niin väittää.

10-10-2008 17:12 | Dr Richard Buggs:
"From 1964 to 2004, it was believed that humans are almost identical to apes at the genetic level.
Ten years ago, we thought that the information coded in our DNA is 98.5% the same as that coded
in chimpanzee DNA. This led some scientists to claim that humans are simply another species of
chimpanzee. They argued that humans did not have a special place in the world, and that
chimpanzees should have the same rights as humans.

Other scientists took a different view. They said that it is obvious that we are very different
from chimpanzees in our appearance and way of life: if we are almost the same as chimpanzees in
our DNA sequence, this simply means that DNA sequence is the wrong place to look in trying to
understand what makes humans different. By this view, the 98.5% figure does not undermine the
special place of humans. Instead it undermines the importance of genetics in thinking about what
it means to be a human.

Fortunately (for both the status of human beings and the status of genetics) we now know that the
98.5% figure is very misleading. In 2005 scientists published a draft reading of the complete DNA
sequence (genome) of a chimpanzee. When this is compared with the genome of a human, we find
major differences.

To compare the two genomes, the first thing we must do is to line up the parts of each genome
that are similar. When we do this alignment, we discover that only 2400 million of the human
genome s 3164.7 million letters align with the chimpanzee genome - that is, 76% of the human
genome. Some scientists have argued that the 24% of the human genome that does not line up with
the chimpanzee genome is useless junk DNA . However, it now seems that this DNA could contain
over 600 protein-coding genes, and also code for functional RNA molecules.

Looking closely at the chimpanzee-like 76% of the human genome, we find that to make an exact
alignment, we often have to introduce artificial gaps in either the human or the chimp genome.
These gaps give another 3% difference. So now we have a 73% similarity between the two genomes.

In the neatly aligned sequences we now find another form of difference, where a single letter
is different between the human and chimp genomes. These provide another 123% difference between
the two genomes. Thus, the percentage difference is now at around 72%.

We also find places where two pieces of human genome align with only one piece of chimp genome,
or two pieces of chimp genome align with one piece of human genome. This copy number variation
causes another 2.7% difference between the two species. Therefore the total similarity of the
genomes could be below 70%.

This figure does not take include differences in the organization of the two genomes. At present
we cannot fully assess the difference in structure of the two genomes, because the human genome
was used as a template (or scaffold ) when the chimpanzee draft genome was assembled.

Our new knowledge of the human and chimpanzee genomes contradicts the idea that humans are 98%
chimpanzee, and undermines the implications that have been drawn from this figure. It suggests
that there is a huge amount exciting research still to be done in human genetics."

The author is a research geneticist at the University of Florida.

...............................................................................................................................................

Ihmisen ja simpanssin DNA-jaksoja ei edes pysty rinnastamaan ilman keinotekoisia katkoja jommassakummassa nauhassa. Lisäksi ihmisen genomissa on alueita, joissa 2 jaksoa ihmisen koodia pystytään rinnastamaan vain yhteen simpanssin koodiin ja päin vastoin. Vaikka mukaan ei edes laskettaisi perimän järjestyksen eroja; ihmisen ja simpanssin DNA poikkeaa noin 30%.
Luku 98,5-99% genomin paljon mainostetusta "samankaltaisuudesta" perustui proteiineja koodaaviin "eksoneihin", joita on vain 1% perimästä. Eksoneita liitetään proteiineihin eri variaatioissa ja tälle DNA:n silmukoinnillekin on luonnolliset lajirajat.

National Geographic-lehti julkaisi vuonna 1999 10-sivuisen artikkelin uudesta sensaatiolöydöstä. Kyseessä oli lehden mukaan liskon ja linnun puuttuva välimuoto. Tarinaa oli tukemassa taiteilijan näkemys siitä kuinka Tyrannosauruksen kokoinen lisko hiljalleen muuttui liskolinnuksi ja linnuksi. Kiinasta 80 000 dollarilla ostettua fossiilia kävi katsomassa 100 000 ihmistä Utahin Monticellon dinosaurusmuseossa. Artikkeli toitotti että nyt voimme sanoa, että linnut ovat theropodeja yhtä varmasti kuin sanomme että ihmiset ovat nisäkkäitä. Fossiiliväärennös sisälsi linnun yläosan ja liskon hännän. Vuonna 2000 maaliskuussa lehden oli ilmoitettava että juttu oli uutisankka, sillä petos oli paljastunut. Lehti julkaisi Forum -kirjeenvaihtopalstalla pienen kymmenen rivin jutun asiasta. USA Today-lehti oli epäillyt löydön aitoutta, joten museon oli annettava se puolueettomaan tutkintaan.

Vaikka evoluutiouskovaisten piireissä mainostetaan sitä että dinosaurukset muuttuivat evoluution myötä linnuiksi, niin käytännössä liskoeläin ei voi muuttua linnuksi. Tämä vaatisi todella monenlaisia uusia bio-ohjelmia ja täysin uutta sukupolvelta sukupolvelle kestävästi rakentuvaa biologista informaatiota. Tällaista ei kuitenkaan ole koskaan havaittu vaikka evoluutiotutkimus syökin runsaasti resursseja. Liskon luiden, virtsarakon, tasapainoelimen, sydämen, lihasten, aivojen ja hengityselinten täydellinen erilaisuus olisi aiheuttanut sen, että tuhannet välimuodot olisivat joutuneet olemaan hengittämättä, ihotta, ilman sydäntä ja vieläpä virtsaamatta kymmeniä miljoonia vuosia. Homma kuulostaa melkein samalta kuin olisi Lidl:issä töissä, mutta vakavasti puhuen lintujen läpivirtauskeuhkojen (verenkierron, verisolujen, sydämen ja lihasten yhteistyö) rakenne poikkeaa noin 100% liskon vastaavista funktioista. Mikäli asentaisimme vaikkapa Korkeasaaressa jollekkin liskolle siivet ja sen aivoihin imuroisimme netistä bio-ohjelman koskien lentotaitoa niin mikäli sitten tämä eläinparka lähtisi lentoon, niin sen ruumiinlämpö kohoaisi ilman linnun ilmajäähdytteisiä keuhkoja helposti lämpötilaan jossa liha alkaa kypsyä. Lintujenkin ruumiin lämpötila kohoaa nopeasti 42 asteeseen.

47 000 000 ateistivuotta vanhan Ida fossiilin hypetys karkasi käpälästä toukokuussa 2009. Tämän evoluutioväärennöksen kohdalla mikään ei ollut liian suurta. Oli hyvin lähellä, ettei raato saannut omaa saippuasarjaa tai paikkaa jonkin maan hallituksesta. Idan löytö oli koulukirjaesimerkki pointistani, eli evoluutioväärennöksistä. Kaikkien länsimaiden media otti kyseisen kissamakin fossiilin vastaan kuin Idols kilpailun voittajan. Fossiili löytyi Frankfurtin eteläpuolelta Messelistä jo vuonna 1983, mutta humbuugitutkijat eivät heti ymmärtäneet tämän 60 cm mittaisen raadon kaupallista kehitysoppiarvoa. Ida pääsi evoluutiouutisointien jatkeeksi. Teoriani mukaan evo-uutisointeja tulee tasaisena vanana tieteestä ja etenkin faktoista riippumatta. Tämä on kehitysopin elinehto ja kulmakivi. Sekulaarit markkinatalouden paristot - kuluttajat - pysyvät tyytyväisenä, kun "viisaat" pönkittävät elähtänyttä uus-ateismia aika-ajoin.

Löydöstä vastasi kaupallisesti... ei kun siis tieteellisesti Oslon luonnontieteellisen museon tutkija Jørn Hurum. Kotimaisesta uutisoinnista vastasi valtamediat komilianttareineen.

YLE:n kommentaari ko. otuksesta.

"New Yorkissa paljastettiin tänään 47 miljoonaa vuotta vanha fossiili,
josta ihmisen uskotaan suoraan polveutuneen. Ida-nimen saanut
apinaluuranko olisi vanhin löydetty, suora linkki ihmisen kehitykseen.

Pienen kissan kokoinen fossiili on säilynyt hämmästyttävän hyvin, sillä
siitä puuttuu vain pieni osa jalkaa. Jopa viimeinen ateria, lehtiä ja
hedelmiä on säilynyt sen mahassa. Luut löydettiin Saksasta jo
1980-luvulla, mutta niiden tärkeys on paljastunut vasta viime vuosina
norjalaistutkijan johdolla".
Vaikka makiapinaa muistuttavalla Idalla on pitkä häntä, sillä on useita
ihmismäisiä piirteitä. Fossiililla on esimerkiksi samanlaiset kynnet
kuin ihmisillä ja tarttumisotteen mahdollistava peukalo.

Fossiilia tutkineiden tiedemiesten mukaan kyseessä on ennennäkemätön
laji, ja sen latinankieliseksi nimeksi on annettu ihmismäisyyden vuoksi
Darwinius masillae. Tiedetoimittajat ovat antaneet evoluution kannalta
mitä merkittävimmälle löydölle vielä uuden lisänimen, "puuttuva linkki".

Kaikki tieteilijät eivät kuitenkaan yhdy siihen, että Ida olisi
kiistatta ihmisen esiäiti. Vastustajat pitävät luurankoa enemmänkin
ihmisen "tätinä" kuin "isoäitinä", kirjoittaa yleisradioyhtiö BBC".

AFP, YLE Uutiset

Pari kuukautta myöhemmin Ida-otus sai uutisankan maineen tiedepiireissä, sillä sen evolutionäärinen sijoituskonsistenssi indeksi on vain 0.11.* Mutta tärkein työ oli jälleen tehty. Kehitysoppia oli jälleen saatu syötettyä tiedoitusvälineissä kvartaalisukupolvelle kymmenissä maissa.
*Vol 461|22 October 2009| doi:10.1038/nature08429
1118


.

Ardi-fossiili (Ardipithecus ramidus) Lokakuu 2009

4,4 miljoonaa ateistivuotta vanhasta kehitysopin pelastusrenkaasta avautui mm. Aamu-lehti 2.10.2009. Mailin kokoiselta alueelta (150 tuhatta sedimenttinäytettä) löydetyistä sirpaleista ja tietokoneanimoituine puuttuvine anatomisine kohtineen - 35:stä yksilöstä konsruktioitu evoluutioväärennös edustaa jälleen Idan, Toumain, Lucyn, habilisten ja monen muun joukossa antropologian irvikuvaa. Ainoa asia mikä uutisoinnissa tällä erää yllätti, oli hieman nopeutunut uutisointisykli.

http://www.helsinki.fi/~pjojala/Ardi.htm