TEEMUN EVOLUUTIOKRIITTINEN SIVUSTO
PÄIVITETTY 2015/12/17
ETUSIVU


ETUSIVU

EVOLUUTIOVÄÄRENNÖKSET
  • Johdanto
  • Ernst Haeckel
  • Propaganda
  • Vertailua
  • Ihmisen evoluutio
  • Tuoreet

    DAWKINSIN LUENTO

    MAKROEVOLUUTIOTEORIAN RISTIRIITOJA

    AAMUNKOITON LOHIKÄÄRMEET

    EVOLUUTIOKAISLIKOSSA PUHISEE

    GEOLOGIA

    NOOA

    GEENI

    ELÄMÄN RESEPTI

    NEANDERTALILAISET

    JÄÄKAUSI

    MAMMUTIT

    SURKASTUMAT

    AVARUUS

    LUONNONVAKIOISTA

    BIG BANG

    KUINKA VANHA MAA ON?

    SUKLAAN EVOLUUTIO

    TUNTEEKO HISTORIA JEESUKSEN?

    VIIKUNAPUUN MERKKI

    KLAUKKALAN OHITUSTIE

    FOSSIILIT

    DA VINCI -KOODI

    JUUDAKSEN EVANKELIUMI

    ISÄNPÄIVÄ

    LUCYN LAPSI?

    KOLMANNES EI USKO KEHITYSOPPIIN

    RADIOMETRINEN AJOITUS?

    PELON EVOLUUTIO

    HIIDENKIRNUT

    SUSILUOLA

    SILMÄYS NÄKÖAISTIIN

    PEDON MERKKI ?

    JEESUKSEN LUUT OVAT LÖYTYNEET?

    PÄIHTEET

    J. R. R. TOLKIEN

    SUOMEN HISTORIAA

    J. A. M.

    ELOKUVAT

    TV-SARJAT
  • Postimies Pate

    TV-7

    KUKA MINÄ OLEN?

    BODOM

    AUTOT

    KRONOLOGIA

    KOIRAELÄIMET

    KARTANONKOSKI KUVINA

    VANTAA KUVINA

    HOUSE

    ARKKITEHTUURI

    EGYPTIN KRONOLOGIAT ?

    KIRJAT

    RADIO 3 v. 1987-1996

    TYYSTIN SEKALAISET KUVAT

    TIEDE-LEHDEN ID ARTIKKELISTA...

    TIETEELLINEN KREATIONISMI RY

    ILMOITUSTAULU

    EVOLUUTIOON KRIITTISESTI SUHTAUTUVIA TIEDEMIEHIÄ

    PALAUTE

    LINNOJA

    TURKUA KUVINA

    PRISMA TV1 1.10.2007

    ILPPA

    VIHTIÄ KUVINA

    KATSAUS ATEISMIN HISTORIAAN

    HELSINKI MOTOR SHOW 2007

    MIELIPITEITÄ EVOLUUTIOFILOSOFIASTA

    LINKIT

    RHODOPUISTO

    JEESUS-MARSSI 2008

    TUUSULA KUVINA

    NURMIJÄRVEÄ KUVINA

    JULKILAUSUMA EVOLUUTIOSTA

    ESPOOTA KUVINA

    MAA KOLMANNESMITTAAN

    KOTIMAAN MITTAUSTA 375 VUOTTA

    JAAKKO JUTEINI 1781-1855

    DARWIN 200 RIEMUVUOSI

    ZEITGEIST ELOKUVA

    HAROLD LLOYD

    REKRY 09

    EI GAP-TEORIOILLE

    VANTAA KUVINA II

    UUSI ASELAKI PUHUTTAA

    KARKKILA KUVINA

    JÄRVENPÄÄ KUVINA

    NISSAN NOTEN AJOVALON VAIHTO

    WIKILEAKS

    Hikka Pemasen blogi

  • 

    LUCYN LAPSI :)




    (Australopithecus afarencis)

    ”Tämä lapsi auttaa meitä ymmärtämään paljon siitä lajista, johon se kuuluu”



    Vuonna 2000 Etiopiasta löydetty “Lucyn lapsi >Selam” Australopithecus afarencis tuotiin nyt syyskuussa 2006 esille mm. Naturessa ja National Geographicissa. Löydöstä vastasi Max Planck -instituutin tutkija Zeresenay Alemseged. Tälle myös Helsingin Sanomissa 22.9.2006 esiintyneelle apinafossiilille arvottiin evoluutio arpajaisissa iäksi 3300000 ateistivuotta.

    ”Poikkeuksellisen hyvin säilynyt lapsen luuranko koostuu kokonaisesta kallosta, ylävartalosta sekä ylä- ja ajaraajojen osista. Ne tarjoavat ensimmäistä kertaa todisteita siitä, miltä nykyihmisen varhaisten edeltäjien lapset näyttivät. Alemsegedin mukaan ruumiin alaosa, joka sisältää jalkaterän, sääriluun ja reisuluun, osoittaa selvästi, että lapsi kuului pystyssä kävelevien lajiin. Toisaalta eräät yläruumiin osat, kuten lapaluu ja käsivarret, ovat samankaltaisia kuin apinoilla. Pitkät ja kaarevat sormet viittaavat siihen, että lapsi saattoi kieppua puusta toiseen. ”Tämä lapsi auttaa meitä ymmärtämään paljon siitä lajista, johon se kuuluu”. Alemseg totesi. (1)

    Taung-lapsen fossiilin iän arvuutteluhupsuttelussa on vuosikymmenien mittaan käytetty samaa evoluutioarpajaismenetelmää kuin mitä luultavammin ”Lucyn lapsi” asiassakin tullaan tekemään. Laakso, josta ”Lucyn lapsi” löytyi on geologisesti tyystin sekamelskainen. Hiekkakiveä, vulkaanista jätettä, ja kivettyneitä liejukivikasoja hyvin laajalla alueella. Taung lapsen iäksi julistetiin 1900-luvulla kaikenlaista 2000 000 asteistivuoden kummankin puolen vaikka luola josta kallo löytyi oli geologisesti vain noin 750 000 ateistivuotta vanha. (2)




    ”Lucyn lapsella” ovat sormet ja varpaat pitkät jakaarevat kuten puissa liikkuvilla eläimillä (puukiipijöillä) yleensäkin. ”Lucyn lapsessa” ei ole välimuotomaisia piirteitä. ”Lucyn lapsella” oli simpanssimaiset tasapainoelimet. ”Lucyn lapsella” ei ollut puheen tuottamiseen ominaisia aivoaluita vaan samanlainen aivokopan anatomia kuin simpanssilla. Olkapäiden seutu oli ”Lucyn lapsella” gorillamainen kuten Lucyllakin. (3)


    ”Lucyn lapsella” ovat sormet ja varpaat pitkät jakaarevat kuten puissa liikkuvilla eläimillä (puukiipijöillä) yleensäkin. ”Lucyn lapsessa” ei ole välimuotomaisia piirteitä. ”Lucyn lapsella” oli simpanssimaiset tasapainoelimet. ”Lucyn lapsella” ei ollut puheen tuottamiseen ominaisia aivoaluita vaan samanlainen aivokopan anatomia kuin simpanssilla. Olkapäiden seutu oli ”Lucyn lapsella” gorillamainen kuten Lucyllakin. (3)


    Milloin ja kuinka kieli sai alkunsa?


    Sharon Begley ja Thomas Hayden kirjoittivat Newsweeek –lehteen vuonna 1999 artikkelin Talking from Hand to Mouth (Newsweek; 03/15/99, Vol.133 Issue 11, p56, 3p, 5c), jossa he käsittelivät yhtä ihmisevoluution suurinta kysymystä. Kieli on kirjoittajien mukaan ihmisevoluution pääsaavutus, lahja joka erottaa lajimme muista. He ovat käsitelleet tätä kysymystä lähestymällä asiaa simpanssien viittomakielen oppimisella.


    Simpanssit
    Simpanssit eivät hallitse todellista kieltä kieliopillisine mutkineen ja syntaktisine käännöksineen, mutta sekä luonnossa että laboratorio-olosuhteissa simpanssit käyttävät tarkoituksellista kommunikointia. Bergley ja Hayden pohtivatkin, onko viittomakieli ollut ihmisen evolutiivisessa kehityksessä olemassa ennen puhetta. Sitä tukisi kirjoittajien mukaan simpanssi Washoen käytös. Se opetti spontaanisti adoptiopojalleen Loulisille viittomakieltä muokkaamalla tämän käsiä oikeaan käsimuotoon. Loulis oppi käyttämään jopa 80 viittomaa.

    Artikkelissa todetaan, että ihmisaivot ovat virittyneet eletasolle. Sokeat elehtivät samassa määrin kuin näkevät, kuurot lapset luovat spontaanisti viittomakieltä. Jo 1800-luvulla ehdotettiin, että ihmiskieli olisi saanut alkunsa eleistä. Tämä käsitys heräsi eloon jälleen 1970-luvulla kariutuakseen todisteiden puutteeseen. Simpanssikielentutkija William Hopkins kertoo, että 20 vuoden tutkimukset osoittavat bonobon eli uroskääpiosimpanssin käyttävän viittomakieltä esimerkiksi kertoakseen eleillä naaraalle, mihin asentoon tämän tahtoisi voidakseen paritella tämän kanssa. Simpanssit oppivat hänen mukaansa helposti satoja amerikkalaisen viittomakielen viittomia ja yhdistelevät niitä luovasti toisiinsa sellaisiksikin yhdistelmiksi, joita eivät ole nähneet kenenkään käyttävän. Bonobot myös käyttävät käsimerkkejä varoittaakseen toisiaan ihmistarkkailijasta. Erään nuoren bonobon nähtiin tekevän käsieleitä kutsuakseen pikkuveljensä leikkimään kanssaan sen sijaan, että olisi ilmaissut ajatuksensa simpanssien tapaan ympäriinsä liikkumalla. Vaikka tämä ei ollut varsinaisesti kieltä, se oli kuitenkin symbolista kommunikointia. Apinat jäävät viittomakielen taidossaan kaksivuotiaan lapsen tasolle, mutta ne käyttävät eleitä niin luontevasti, että Hopkinsin mukaan se vihjaa eleisiin perustuvan kommunikaation olevan neurologinen, kaukaa kantamuodoista periytyvä ominaisuus.

    Simpansseilla on tarkoituksellista kommunikointia, vaikka ne eivät osaa kielioppia. Niiden eleet sisältävät tarkoitteen, tunteensa ne ilmaisevat huudoillaan. Vuonna 1998 Georgian yliopistossa Yerkesin alueellisessa kädellisten tutkimuskeskuksessa tutkittiin 115 simpanssia. Tutkijat William Hopkins ja David Leavens huomasivat, että vaikka yleensä simpanssit eivät tekemisissään suosi kumpaakaan kättä, ne kuitenkin käyttivät johdonmukaisesti oikeaa kättä tarkoittaessaan eleillään ”antaisitko tuon banaanin”. Tutkijat totesivat näin tapahtuvan jopa silloin, kun banaani oli simpanssien vasemmalla puolella, jolloin vasemman käden käyttö olisi ollut luontevampaa. Aivojen kielikeskus sijaitsee vasemmassa aivopuoliskossa. Vasen aivopuolisko myös ohjaa ruumiin oikeaa puolta. Simpanssien aivojen kielialueet löydettiin artikkelin kirjoittamista edeltävänä vuonna. Tutkijat arvelevat näiden alueiden olevan yhteydessä simpanssien eleisiin perustuvaan kommunikointiin.


    Ihmiset
    Eleiden tutkimus on osoittanut viittomisen olevan kieliopillinen kieli, joka käyttää aikamuotoja ja sijoja sekä erottaa merkityksiä lausejärjestyksen avulla, sanoo Aucklandin yliopiston kognitioneurotieteilijä Mike Corballis Uudesta-Seelannista. Ympäri maailman kuurot ovat vuosisatojen ajan keksineet täysin kieliopillisia viittomakieliä. Näiden spontaani esiintyminen vahvistaa Corballiksen mukaan sen, että elekommunikointi on ihmisoloissa yhtä luonnollista kuin puhuttu kieli. Tämän todistaa myös se, että kuurot lapset jokeltelevat viittomin samalla tavalla kuin kuulevat sanahahmoilla.

    Psykologi Susan Goldin-Meadow Chicagon yliopistosta julkaisi vuonna 1998 tutkimuksensa, jonka mukaan kuurot lapset voivat keksiä kielen, jossa on jopa mandariinikiinan ja englannin puhuttuja kieliä hienostuneempi kielioppi. Hän oli verrannut Kiinan ja Yhdysvaltojen kuulevien vanhempien kuuroja lapsia, jotka olivat luoneet viittomakielen. Näiden kahden maan kuurojen lasten luomat kielet muistuttivat enemmän toisiaan kuin sitä yksinkertaista viittomista, mitä lapset olivat nähneet vanhempiensa käyttävän. Näissä kielissä viittomassa HIIRI oli hienovarainen ero silloin, kun se yhdistettiin lauseessa joko intransitiivi- tai transitiiviverbiin. Helen Neville Oregonin yliopistosta on tutkimuksissaan havainnut, että aivojen Brocan ja Wernicken alueet, jotka huolehtivat kielen tuottamisesta ja ymmärtämisestä, aktivoituvat kuuron viittojan katsoessa amerikkalaisen viittomakielen (ASL) lauseita. Kehityspsykologi Elisabeth Bates Kalifornian yliopistosta San Diegosta toteaakin, että lasten kielen tutkijoille ei ole yllättävä ajatus, että aivot kätkisivät sisäänsä ikivanhan kieliopillisen elekielen. Hän perustelee sitä sillä, että vauvat tekevät monimutkaisia eleitä ennen kuin puhuvat. Lapset, jotka tekevät aikaisin viittovia eleitä, oppivat myös puhumaan aikaisemmin kuin ne, jotka elehtivät myöhemmin. Eleet ja kieli jakavat hänen mukaansa saman yhteisen hermoston. Batesin mukaan tämä on johdonmukaista sen ajatuksen kanssa, että äänellinen kieli kasvoi elekielestä ja toisaalta sisältää myös ajatuksen näiden kehittymisestä rinnakkain.

    Lopuksi Bergley ja Hayden toteavatkin, että on varsin järkeenkäypää, että saalistajien maailmassa esi-isämme loihtivat kyvyn kommunikoida ääneti. Kaikki eivät silti yhdy ajatukseen, että kieli pohjautuisi alkujaan eleisiin. Neuropsykologi Merlin Donald Queensin yliopistosta Ontariosta väittää, että jos näin olisi, täydellisesti kehittynyt eleisiin perustuva kieli olisi edelleen laajalti olemassa. Näin ei kuitenkaan ole kuin kuurojen parissa. Bergleyn ja Haydenin mukaan kielen elealkuperä silti ratkaisisi yhden haastavimmista arvoituksista ihmisen evoluutiossa.


    Omaa pohdintaa (M.R)
    Vuosien ajan olen kiinnostuneena seurannut erilaisia ohjelmia ja juttuja, joissa on kerrottu apinoiden käyttämästä viittomakielestä, vaikka kiinnostukseni onkin noussut varsin eri pohjalta kuin artikkelin kirjoittajien. Minua on kiinnostanut kieli sinänsä, viittominen. On toisaalta koomista lukea tutkimuksista, joissa hämmästellään viittomakielien kieliopillisia hienouksia aivan kuin se olisi jotenkin tavatonta, aivan kuin sellaista ei voisi löytyä muualta kuin puhutuista kielistä. Hienoa kuitenkin, että näillä tutkimuksilla todennetaan se, että viittomakielet todella ovat kieliä toisten joukossa, verrattavissa puhuttuihin kieliin. Tutkimustulosten avulla päästään neutraaliin suhtautumiseen, jossa viittovaa ei nähdä älyllisesti tyhmempänä tai jopa vähemmän ihmisenä.

    Maailmankatsomuksellisesti artikkelin kysymykset ovat itselleni irrelevantteja, sillä en usko yhdenkään lajin maailmassa kehittyneen toisesta lajista evoluution kautta. Jotta voisin uskoa sen olevan edes ajatuksellisesti mahdollista, pitäisi olla olemassa edes yksi kahden eri lajin välinen välimuoto tai sen luuranko. Sellaistahan ei ole koskaan löytynyt, ei ihmisen ja apinan välille eikä minkään muunkaan kahden eri lajin välille. Ne väitetyt välimuotojen luurangot, jotka ovat toistuvasti esillä, ovat tunnustettuja väärennöksiä, joista pahimmat ovat eri eläinten luurankojen kappaleita käyttäen koottu muka yhdeksi olennoksi (mm. Lucy).

    Evoluutioteoria ei tuo ainoatakaan vastausta, se vain herättää entistä enemmän kysymyksiä. Uskon sen, mitä Raamattu luomiskertomuksessa toteaa: ”Ja Jumala loi suuret merieläimet ja kaikkinaiset liikkuvat, vesissä vilisevät elävät olennot, kunkin lajinsa mukaan, ja kaikkinaiset siivekkäät linnut, kunkin lajinsa mukaan. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.” (1. Moos.1:21, Pyhä Raamattu, Vanha testamentti, XI yleisen Kirkolliskokouksen vuonna 1933 käytäntöön ottama suomennos.)

    Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kerrotaan, miten Jumala sanoi, käski asioita olemaan ja ne tulivat oleviksi (”Ja Jumala sanoi: ’Tulkoon valkeus’. Ja valkeus tuli.” 1. Moos.1:3). Näkisin, että kieli oli siis olemassa jo siinä, mitä Jumala teki. Toisaalta ei muutenkaan voisi olla, sillä evankelista Johanneksen mukaan ”alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala” (Joh.1:1, Pyhä Raamattu, Uusi testamentti, XII yleisen Kirkolliskokouksen vuonna 1938 käytäntöön ottama suomennos). Siinä mielessä pohdinta ihmiskielen alkuperästä on turhaa, sillä koska Jeesus on Sana, Hänessä oli myös kieli jo ennen alkua, ennen luomista. Sama ajatus on siinä, että kun Jumalan ja ihmisen välinen luonteva kommunikointiyhteys katkesi syntiinlankeemuksen seurauksena, Hänen oli tultava ihmiseksi, jotta olisi löytynyt jälleen sama kieli, sama taso puhua.

    Mielenkiintoista toki on, että myös apinoilta on löydettävissä kieleen tarvittavat Brocan ja Wernicken alueet. Olisikin mielenkiintoista tietää, onko muiltakin eläimiltä löydettävissä vastaavat kielen tuottamiseen ja ymmärtämiseen tarvittavat alueet ja jos on, niin miltä kaikilta eläimiltä sellaiset löytyvät. Mielestäni apinoiden aivojen Brocan ja Wernicken alueet osoittavat sen, että Jumala on tarkoittanut myös eläimet kommunikoimaan keskenään. Siitä kertoo simpanssi Washoen oppiman kielen välittäminen sen adoptiopoikaselle. Ymmärtäisin, että Washoe halusi välittää Loulisille ei vain kielen, vaan myös tavan olla kontaktissa hänen elinympäristössään olevien ”toisten” eli ihmisten kanssa. Saman tavoitteen näen olevan siinä, kun apinaemo opettaa poikastaan käyttämään keppiä työvälineenä termiittien pyydystämisessä. Siitä kertoo myös valastutkijoiden tekemät löydöt siitä, miten valaat laulavat toisilleen ja miten lauluissa on selkeästi merkityksiä, kommunikointia. Tämän kommunikoinnin on todettu häiriintyneen laivojen, kaikuluotainten ja muiden ihmisen tekemien koneiden tähden jopa niin, että tulevat sukupolvet ovat vaarassa, sillä lauluilla myös valaat löytävät kumppaninsa. Näin siis luontodokumenteista olen oppinut.

    Minulle luonnon monimuotoisuus, sen selkeä systemaattisuus ja rakenne kertoo sen Luojasta; samalla tavalla kieli, sen monimuotoisuus, systemaattisuus, kauneus ja rakenne kertovat Hänestä. Raamattu luonnehtii Jumalaa järjestyksen Jumalaksi. Olisi vaikeaa nähdä tämän pikkutarkasti ja täydelliseksi tehdyn maapallon ja koko maailmankaikkeuden olevan pelkän sokean sattuman ja itsekseen kehittymisen tulosta.

    *(M. R Hki 2005)


    .........................................................................................................................................................

    Subjektiivinen mielipiteeni ”Lucy lapsesta” perustuu 50%:sti kaavaan, joka jälleen homman ympärillä oli nähtävissä. Viimeisten vuosikymmien aikana kaava on toistunut yhä uudelleen ja uudelleen kuin liukkaan kelin yllätyksellisyys autoilijoiden parissa täällä pohjolassa.
    Kaavan perusriimiin kuluu mitätön löytö, mitättömän löydön kuvallinen runsas uutisointi populaaritiedoitusvälineissä, tyhjään perustuvat ”asiantuntijalausuntojen” kertaus ja uudelleen kertaus. Kaava uppoaa siihen maaperään johon sen on suunniteltu uppoavan. Leikin rahoittajiin, sekä opettajiin, jotka haluvat jakaa lapsille omaa ateistista ja älykästä,” tieteellistä” maailmankuvaansa. Usein opettaja saattaa aloittaa esim. biologian tunnin sanomalla, että juuri viimeviikolla uutisointiin näin ja näin. Sama toistuu tietenkin lukioidenkin puolella. Lukiossa tavataankin usein lähes hyökkäävällä kannalla olevia ateistiopettajia, jotka 15 minuutin välein ymppäävät puheeseensa jotain vähäjättöistä ja sivistymätöntä Raamattu kritiikkiä.


    Lähteet & sälät


    (1) -HS 22.09.2006 ULKOMAAT


    (2) -Karl W. Butzer, “Paleontology of South African Australopithecines: Taung Revisited”, Current Anthropology 15, nro 4 (dec. 1974): 382

    (3) -Zeresenay Alemseged, Fred Spoor, William H. Kimbel, René Bobe, Denis Geraads, Denné Reed and Jonathan G. Wynn, A juvenile early hominin skeleton from Dikika, Ethiopia, Nature 443(7109):296–301, 21 September 2006.

    http://news.bbc.co.uk/1/hi/sci/tech/5363328.stm

    http://news.nationalgeographic.com/news/bigphotos/17624837.html

    (Moderni kääpiösimpanssi ei poikkea juurikaan ateistististen evoluutikkojen Lucyista)
    “The Chimpanzee Sequencing and Analysis Consortium 2005 ”Initial sequence of the chimpanzee genome and comparison whit the human genome, Nature 437:69-87). Alustavan vertailun perusteella ihmisen ja simpanssin ero geenitasolla on 4%.
    Pienet prosenttiluvut antavat helposti harhaan johtavan kuvan erojen suuruudesta. Eroista 1,23% kerrottiin olevan yhden emäsparin muutoksia mikä merkitsee noin 35 000 000 mutaatiota.
    Lisäksi 40-45 miljoonaa ihmisen emäsparia puuttui simpanssin simpanssin genomista ja noin samanverran emäspareja oli simpanssin genomissa, jotka puuttuivat ihmiseltä.
    Erojen kokonaismäärä on siis noin 125 miljoonaa emäsparia. Koska geenipätkien lisäykset ja vähennykset voivat sisältää useita emäspareja, täytyy erillisiä mutaatiotapahtumia olla kuitenkin ainakin 40 000 000. Jos oletamme, että ihmisellä ja simpanssilla oli yhteinen esi-isä, täytyi noin 300 000 sukupolven aikana tapahtua 40 000 000 mutaatiota, jotka levittäytyivät populaatioon... ”


    * Myytti apinaihmisestä, kiista fossiilien ajoituksesta s. 262

    <.


    MRI varjoaineella 2006 (Magneetti- ja tietokonetomografia.)
    Ihmisen tasapainoelimet (allekirjoittaneen kupoli.)