Suomessa uuden auton kuluttajahinnasta on veroa yhteensä yli 42%. Toisaalta Suomalaisella autoverotuksella tai sen järjettömyydellä ei tunnu olevan mitään rajaa. Veroasioiden sekaisinolon syyksi ei kelpaa ajanpuute, sillä autoasiat ovat hiponeet hulluuden syvää kuilua jo kymmeniä vuosia.

Missä muussa maassa lisätään pick-upin lavaan 5 senttiä tai missä muussa maassa höylätään rekan kontin kyljestä 5 senttiä pois? No tasoittaahan se tietenkin tilannetta.

Kun uudistuksia tehdään niin järkevää olisi suosia nimenomaan uusia autoja, sillä ne saastuttavat vähemmän ja ovat keskimäärin turvallisempia.

On totta, että järjellä ei ole mitään tekemistä autoverotussysteemin kanssa. Jos haluat esim. Hiluxin (tai vastaavan neliveto pick-upin) viisipaikkaisena, niin jokainen penkki maksaa 100 euroa sinulle vuodessa.
Pakettiauto, josta maksetaan 100 %:n suuruinen autovero (täysi autovero), voi sisältää istuimia sekä ohjaamossa etuistuinten takana että umpinaisessa tavaratilassa. Kuljettajan lisäksi istuinpaikkoja voi olla enintään kuudelle matkustajalle. Auto voi olla pakettiauto, jos sen kantavuus on suurempi kuin autoon tyyppitodistuksessa hyväksyttyjen matkustajien lukumäärä kerrottuna 68 kilolla. Kantavuuteen lasketaan matkustajien paino mukaan, jos kantavuuden tulee olla enemmän kuin kaksi kertaa tuo matkustajien paino. Pakettiauton lavan pituus pitää olla 185 cm. 5 paikkaisissa pic-upeissa lavan pituus on yleensä noin 150 cm tai alle. Vielä kultaisella 90 luvulla pakettiautoissa sai olla vain väliaikaiset lisäistuimet 35% verolla. Niissä ei kuitenkaan saannut olla fyllejä kuin pari tuumaa. Rangaistiinko lisätyynystä istumalihasten alla? En tiedä, mutta lainsäätäjän prioriteetit ovat olleet sanoin kuvaamattomat. Tuolloin yritettiin myös hankaloittaa tavallisen ihmisen arkea kaikilla pakettiauto vippaskonsteilla. Kasikympin lätkä, väliseinä, lisäistuimet selkä menosuuntaan ja muuta dorkaa joka oli jopa hulluudeksi melko hullua.
Pakettiautot jaetaan nykyisin kahteen ryhmään: 35 %:n autoveron saaviin pakettiautoihin ja täyden autoveron pakuihin. Verotuksen määrää tavaratilan koko. Jos umpinaista tavarankuljetustilaa on vähintään kolme kuutiometriä autoverolain määräysten mukaisesti mitattuna, pakettiautolle määrätään 35 %:n vero. Tällaiseen autoon saa asentaa tilapäiseen käyttöön istuimia, mikäli tavaratila on riittävän suuri. Ne asennetaan ohjaamon taakse tavaratilaan selkä menosuuntaan (idiotismia). Tavaratilan ja ohjaamon välillä ei tarvitse enää olla seinää tai verkkoa. (valtava myönnytys, kumartakaamme syvään.)
Jos saisin itse valita minkä tahansa auton, niin ottaisin nelivetoisen (lyhyt malli) automaattivaihteisen Hiacen, jossa olisi istumapaikat viidelle ja loppu tila saisi jäädä tavaratilaksi. Kyseiseen autoon olisi asennettu toimiva (huoltoystävällinen) pohjapanssari ikäviä kiviä silmällä pitäen. Autossa olisi Webasto, ilmastointi ja lisäkaukovalot.


BIO/ VAIHTOEHTOPOLTTOAINE ?

Ainakin toistaiseksi veronalle raapii rajusti biopolttoaineita hyödyntävän biilin konepeltiä, mutta moni asiaan vihkiytynyt ainakin odottaa tilanteen järkevöitystä. Ja toivossahan on hyvä elää.
Bioöljyissä (rypsi ym.) on omat mm. pakkaseen liittyvät ongelmansa ja etanolissa taasen rassaa sen valmistukseen kuluva energia, jota nykyisellään 3-5 kertaa enemmän kuin vanhoissa fossiilisissa menovesissä. Ruokaherneen hyödyntäminen energiaksi on tällähetkellä vähäsaasteisin vaihtoehto. Lämpöpuolella puolestaan suositelluin lienee hake.

(Helsingin Sanomien artikkelin mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on nyt pienimmillään "200 miljoonaan vuoteen". Olisiko siis ihme, jos kyseinen pitoisuus olisi nousussa joka tapauksessa?)

(Bioetanoli-Biodiesel-Maakaasu-Maakaasu metaanihydraateista-Biokaasu-Vety-Sähkö-Hiilipohjainen diesel-ulosteesta polttoainetta)

On laskettu, että mikäli Suomen 2 600 000 henkilö- ja pakettiautoa tankkaisi etanolia, joka tuotettaisiin puusta, pöpelikköä joutuisi parturoimaan 75% Suomen nykyisestä metsäpinta-alasta. Jos taasen kulkisimme kaikki Tarjoustaloon ohramehun voimalla (ohrasta tiristetty etanoli), niin ohrapeltoa tarvittaisiin 3,6 miljoonaa hehtaaria, eli 1,4 miljoonaa hehtaaria enemmän kuin peltoja on yhteensä. Toisaalta jonkinlainen kulkuneuvo on saatu toimimaan esim. lehmän kakalla, mikä sinällään on varsin empiirisesti uudistuva luonnonvara.
Tällä hetkellä tavallinen (bens.) pikkuauto, jolla körötellään 20 000km/v tuottaa hilidioksidia saman verran kuin 6 ihmistä/ vuosi.
Vaihtoehdot eivät tietenkään rajoitu edellämainittuihin, sillä periaatteessa vain mielikuvitus on rajana. Jos sarjatuotantoon löytyy esim. jokin luonnostaan mielettömällä vauhdilla kasvava vesikasvi, niin ongelman yksi ratakaisu saattaisi ratketa. Levillä on myös pitkään pyritty tuottamaan itseään vetyä. Autolehdet ovat myös puhuneet Brasilialaisesta palmuöljystä, jota voi kaataa sellaisenaan diesel auton tankkiin.

Mutta entä fossiilisen öljyn ympärillä leijuva käryävä valtapolitiikka?

Nissan Note (2006) on Renaultmaisen näköinen pieni tila-auton tai sellaisen mukaelma. Note on helppo hallita, se on hiljainen ja takapenkkiläisillä on mukavasti tilaa. Silti auton ulkomitat ovat varsin kaupunkimaiset. Koska manuaalivaihtoiston välityssuhteet ovat hieman samankaltaiset kuin esim. Renault Scenicin niin ainakin minä ottaisin Noten automaattina. (Nissanin automaattivaihteisto.)

Note ei ole mikään raketti, mutta tavallinen tarhaan-töihin-kotiin-tarhaan-töihin-kotiin perhe luultavasti ehtii vaivatta perille. Moottoreista voi valita joko 1,4 tai 1,6 bensa. Tai sitten 1,5 Di.

Nissan harvoin tekee nättiä autoa, mutta ehkä yhteistyö ranskiksiin on auttanut asiaa. En ole ranskis fani empiirisistä syistä, mutta muotoilunhan he osaavat todella hyvin.

Suomessa Noten lähtöhinta on piirun auki 18 000 euroa, mikä on kilpailukykyinen taso vastaavan kokoluokan perhekotteroihin.

(Autoverouudistuksen jälkeen (1,4 bens) Noten lähtöhinta on 16 539 euroa.)

(1.6 81 TEKNA Automaattivaihteistolla (Nissanin alkuperäisellä automaattilaatikolla) 23 584 euroa.)

Bemarin kolmesataa kaksikymppinen automaatti on erityisen mukava, tukeva-alustainen ja ketterä neljän hengen kulkupeli. Moottoritienopeuksissa ajomelu on suunilleen samaa tasoa kuin jaappanilaisessa perusautossa 30km/h nopeudessa. Ensimmäinen asia kiihdyttäessä tulee mieleen, että jos tämä on 170 ratsua, niin mikä matalaliitokone on Bemarin 500 heppainen malli?

C4 Picasso on 459 cm pitkä, 183 cm leveä ja 166 cm korkea keskikokoinen ranskalainen tila-auto.
Keskustelupalstojen mielipiteissä on huomattavissa Picasson mukavuus, mutta jälleen kuten aina ranskanpullissa, pikkuvikojen lista tuntuu olevan kattava. Picassot eivät ole ainakaan suomessa sytteneet tuleen kuten syksyllä 2006 C4 teki.
Itselleni oli melkoinen pettymys se miten näin kookas auto on niin pieni sisältä. Takapenkkiläisellä on polvet tiukasti etupenkin syvennetyssä selkänojassa!!! En ehkä osaa edes kuvitella miten näin kookkaasta autosta on saatu niin ahdas, mutta ehkä se on osa ranskalaista ajattelua. Kuljettajan pukilta ei hahmota nokan reunoja lainkaan. En tiedä kumpi siihen vaikuttaa; syvä tila lasin ja ratin välissä vai eksoottinen nokan muotoilu? Picassojen kaatuilu jyrkissä kaarteissa matalissakin nopeuksissa on aiheuttanut useiden kauppojen peruuttamista.

Nissan perheen uusi tulokas suomeen on tietenkin Tiida. Tiidassa on ilmeisesti haluttu yhdistää keskiverto henkilöauto ja tila-auto yhdeksi kokonaisuudeksi. Tiidan sisäkorkeus on suurempi kuin normaalin henkilöauton, mutta ei taas mikään älytön, kuten joskus tila-autoissa tuppaa olla. Tiidan kuljettajan paikan suunnitelussa on otettu huomioon ne asiakkaat, jotka eivät halua istua kuin montussa muuhun autoon nähden. Siitä 10 pistettä. Korkea istuma-asento ja hyvät peilit auttavat esim. parkkihalleissa turvallista peruuttamista. (ilman tutkaakin).
Sedanin tavaratilaan sopii helposti esim. lastenvaunut.

Nissan Tiidan koeajo: linkki