TEEMUN EVOLUUTIOKRIITTINEN SIVUSTO
PÄIVITETTY 2015/12/17
ETUSIVU


ETUSIVU

EVOLUUTIOVÄÄRENNÖKSET
  • Johdanto
  • Ernst Haeckel
  • Propaganda
  • Vertailua
  • Ihmisen evoluutio
  • Tuoreet

    DAWKINSIN LUENTO

    MAKROEVOLUUTIOTEORIAN RISTIRIITOJA

    AAMUNKOITON LOHIKÄÄRMEET

    EVOLUUTIOKAISLIKOSSA PUHISEE

    GEOLOGIA

    NOOA

    GEENI

    ELÄMÄN RESEPTI

    NEANDERTALILAISET

    JÄÄKAUSI

    MAMMUTIT

    SURKASTUMAT

    AVARUUS

    LUONNONVAKIOISTA

    BIG BANG

    KUINKA VANHA MAA ON?

    SUKLAAN EVOLUUTIO

    TUNTEEKO HISTORIA JEESUKSEN?

    VIIKUNAPUUN MERKKI

    KLAUKKALAN OHITUSTIE

    FOSSIILIT

    DA VINCI -KOODI

    JUUDAKSEN EVANKELIUMI

    ISÄNPÄIVÄ

    LUCYN LAPSI?

    KOLMANNES EI USKO KEHITYSOPPIIN

    RADIOMETRINEN AJOITUS?

    PELON EVOLUUTIO

    HIIDENKIRNUT

    SUSILUOLA

    SILMÄYS NÄKÖAISTIIN

    PEDON MERKKI ?

    JEESUKSEN LUUT OVAT LÖYTYNEET?

    PÄIHTEET

    J. R. R. TOLKIEN

    SUOMEN HISTORIAA

    J. A. M.

    ELOKUVAT

    TV-SARJAT
  • Postimies Pate

    TV-7

    KUKA MINÄ OLEN?

    BODOM

    AUTOT

    KRONOLOGIA

    KOIRAELÄIMET

    KARTANONKOSKI KUVINA

    VANTAA KUVINA

    HOUSE

    ARKKITEHTUURI

    EGYPTIN KRONOLOGIAT ?

    KIRJAT

    RADIO 3 v. 1987-1996

    TYYSTIN SEKALAISET KUVAT

    TIEDE-LEHDEN ID ARTIKKELISTA...

    TIETEELLINEN KREATIONISMI RY

    ILMOITUSTAULU

    EVOLUUTIOON KRIITTISESTI SUHTAUTUVIA TIEDEMIEHIÄ

    PALAUTE

    LINNOJA

    TURKUA KUVINA

    PRISMA TV1 1.10.2007

    ILPPA

    VIHTIÄ KUVINA

    KATSAUS ATEISMIN HISTORIAAN

    HELSINKI MOTOR SHOW 2007

    MIELIPITEITÄ EVOLUUTIOFILOSOFIASTA

    LINKIT

    RHODOPUISTO

    JEESUS-MARSSI 2008

    TUUSULA KUVINA

    NURMIJÄRVEÄ KUVINA

    JULKILAUSUMA EVOLUUTIOSTA

    ESPOOTA KUVINA

    MAA KOLMANNESMITTAAN

    KOTIMAAN MITTAUSTA 375 VUOTTA

    JAAKKO JUTEINI 1781-1855

    DARWIN 200 RIEMUVUOSI

    ZEITGEIST ELOKUVA

    HAROLD LLOYD

    REKRY 09

    EI GAP-TEORIOILLE

    VANTAA KUVINA II

    UUSI ASELAKI PUHUTTAA

    KARKKILA KUVINA

    JÄRVENPÄÄ KUVINA

    NISSAN NOTEN AJOVALON VAIHTO

    WIKILEAKS

    Hikka Pemasen blogi

  • SUOMEN HISTORIAA



    .


    Ruotsi valloitti v.1150 Varsinais-Suomen alueen.
    V. 1249 Jaarli Birger liitti Hämeen vallattuihin alueisiin.


    Vuonna 1539 julkaistu suomen aluetta esittävä kartta Carta Marina. Kartan laati 20 vuotta vanhoista muistiinpanoista ja hänelle kerrotuista asioista Ruotsalainen Olaus Magnus, joka vietti Pohjois-Suomessa aikaa vuonna 1519.


    Poikkeaako Luomisopin kannattajan historian näkemys ateistisesta historian näkemyksestä?

    Käytännössä ainakin jonkinverran mitä tulee varhaisempaan historian osaan.

    Ateistit kronikoivat Suomen varhais/ esihistoriaa lähinnä perinteisen jääkausiteorian/ teorioiden vaiheita seuraillen.

    Itse taas en usko sekuntiakaan perinteiseen modernin ateistisen uskon pohjustamaan aikaskaalaan, joten varhaisemman historian alku ei mene Suomen-niemen kohdalla kuin johonkin 2000-2500 vuoden päähän.
    Tämän väitteen teen lähinnä siksi, että suuren geologisen mullistuksen jäljet ovat Suomessa niin tuoreet, että vain tyystin aistiton ja tökerö havaitsija voi niistä erehtyä.

    Toisekseen jääkauden fauna on biologisten edellytystensä takia hiljainen mutta vakavasti otettava todistaja.
    On kuitenkin järkevää huomioida arkeologisten todisteiden realinen todistusarvo.
    Eli kun jotain ihmisen tekemää löytyy maan povesta, niin se on todistusarvoltaan se mikä on.
    Siihen voi kukin tutkija liittää tai liimata perään spekulaatioita mielinmäärin, mutta ainakaan itse en antaisi niille sellaista painoarvoa, joka ei niille selvästikkään kuulu.
    Tuontijalometalleja, kalliomaalauksia, hautoja, asumusten perustoja, keramiikkaa, metsästysvälineiden kappaleita, vaatteita...Kaikkea löytyy, ja useimmiten muinaisista tai ikivanhoista jätekasoista.

    ks. linkki

    Vanhojen kaupunkien arkeologinen materia koostuunkin pääosin poisheitetyistä esineistä. Toisinaan taas löydetään kokonainen kaupunginosa maan alta.
    Asukkaita alkoi liikehtiä nykyisen Suomen alueelle suuremmassa määrin noin vuonna 1000.
    Tuolloin asutus keskittyi Varsinais-Suomen rannikolle, Hämeeseen Kokemäenjoen varteen, Saimaan ja Laatokan rannoille. Väestön kokonaismäärä oli joitakin kymmeniä tuhansia.
    Ensimmäisiä ajan merkkejä jätti Suomen alueen historiaan Oláfr hinn helgi (v.1008), Norjalainen viikinkikippari, joka muitta mutkitta ajatteli kävellä sisämaahan. A.k.a Olavi Haraldinpojan astalo painotteinen ekskursio kuitenkin päättyi epähilpeästi, sillä koko joukkio sai niin pahasti selkäänsä Herdalin kylässä, että voimia jäi hädin tuskin peräytymiseen merelle. Vuonna 1042 itänaapurin ruhtinas Vladimir Jaroslavinpoika valmisteli pienimuotoisen sodan jäämien kimppuun hämeeseen. Taisto oli pitkään tasaveroinen, kunnes sitten 1123 ruhtinas Vsevolod kukisti ei niin hitaat hämäläiset. Tulistuneet hämäläiset karkaavat Novgorodin valtapiirin kimppuun (v.1142), mutta saavat pahoin siipeensä.

    Tuolloin ennen EU limbousta ihmiset eli maanviljelyn, kalastuksen, metsästyksen ja vaihtokaupan turvin. Varsinainen järjestäynyt yhteiskunta alkoi muodostua Suomenniemelle n. v.1150-55 kun Ruotsalaisten valloitusten (Ruotsi valloitti Varsinais-Suomen alueen) mukana tuli roomalaiskatolisen kirkon valtapolitiikka lieveilmiöineen. (ns. ensimmäinen ristiretki v.1155.) Ihmisen kastettiin enempiä kysymättä katolisen kirkon orjik... jäseniksi ja ihmiset joutuivat maksamaan veroa niin kirkolle kuin kuninkaallekkin.
    Toukokuussa 1164 ruotsalaiset ja varsinaissuomalaiset hyökkäsivät Laatokan kaupunkiin. 20 vuotta myöhemmin Vysata Vasiljevits teki kostoiskun hämeen sydämeen. Elokuussa 1187 Karjalaiset hyökkäsivät vesitse Määlariin ja tuhosivat koko Sigtunan kaupungin. 18 päivä toukokuuta v. 1198 venäläiset saapuivat Turkuun ja polttivat sen vanhan osan. 1226 ruhtinas Novgorodista (Jaroslav Vsevolodovits) varustaa laivansa ja hyökkää hämäläisten niskaan. Sama toistuu vuotta myöhemmin. 1228 Hämäläiset kokoavat 2000 miestä ja rynnäköivät Laatokan kaupunkiin. 1232 Paavi käskytti Liivinmaan kalparitareita tukemaan Suomen puolustusta. Heinäkuun 15 Novgorodin nokkamies Aleksanteri Jaroslavits koki voiton Nevajoella ruotsalais-norjalais-suomalais ristiretkeläisjoukosta. Tapahtuman kunniaksi miekkonen sai lisänimekseen "nevalainen".
    1249 Jaarli Birger teki Eerikinkronikan ja Lyypekin kronikkaa lainaten laajahkon sotaretken Suomeen (ns. toinen ristiretki), jonka tuloksena Varsinais-Suomi ja Häme liitettiin Ruotsin valtakuntaan. (Ensimmäinen dominikaaniluostari otetaan käyttöön.)
    1256 Liivinmaalaiset ja jokin osa suomalaisalueiden ryhmistä hyökkäsi Narvajoen alueelle. Nevski kosti hyökkäyksen johtamalla sotajoukkojaan Uudelle maalle sekä Hämeeseen. Venäläisten kohtaloksi koitui tuolloin Suomen kova talvisää.
    1293 Ruotsin kuninkaan sotavoimien komentaja Tyrgils Knuutinpoika, aseisti suuren laivaston ja sotajoukon, joka purjehti Karjalaan. (ns. kolmas ristiretki) Ruotsalaiset voittivat Novgorodin ruhtinaan ja valloittivat Karjalankannaksen alueen. Valtauksen takeeksi Viipurin linnan rakennustyöt alkoivat. 1271 Kveeniläiset hyökkäsivät Karjalaisten joukkojen kanssa Norjan Hålogalantiin.
    1284 "Skännigen sääntö" astui voimaan. Säännössä kiellettiin ylemmän säädyn salaseurat, määrättiin suurmiesten seurueiden koot ja luvataan sosiaalistaloudellista turvaa leskille, orvoille ja vanhuksille. Pentti, joka sattui olemaan Kuningas Maunun veliopoika sai Suomen herttuan arvon. Hyökkäyksiä puolin ja toisin jatkui tavan takaa kyllästymiseen saakka kunnes kaikkien osapuolten hyöditti solmia aselepo.
    1300 Turun tuomiokirkko vihittiin käyttöön. (Tuomiokapituli asetetaan.)
    Suomen ensimmäinen piispa Maunu I.

    (Pähkinäsaaren rauha.)
    Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 Suomen alue jaettiin ruotsalaisten ja novgorodilaisten kesken.


    V. 1323

    Noin 100 vuotta Pähkinäsaaren rauhan jälkeen "suomalaisten" asutus on levinnyt pitkälle rauhan rajan itäpuolelle. Politiikasta ja rajoista piittaamaton mustasurma kuitenkin verotti Suomen väestöä v. 1350.
    1411 Suomen maaoikeus mainitaan
    1440 Maunu Tavast perustaa Naantalin luostarin
    1495 Viipurin pamaus (Knuut Posse) Sota Venäjää vastaan.
    1509 Tanskalaiset ryöstävät ja polttavat Turun
    1542-43 Agricolan aapinen ilmestyy
    1550 Helsinki perustetaan
    1554-57 Agricola Turun piispana.
    1570-1595 Pohjoismainen viisikolmatta sota. "25 vuotinen sota" "pitkä viha".
    Vuonna 1595 solmittiin ns. Täyssinän rauha. Rauhansopimus rustattiin 18.05.1595 Täyssinän kylässä. Ruotsi sai Narvan ja Itä-Viron. Venäjä sai suurimman osan Inkerinmaasta ja Käkisalmen läänin.
    Vuonna 1617 Stolbovan rauhassa Suomen alueeseen liitetään Käsisalmen lääni ja Inkerinmaa.
    1640 Yliopisto perustetaan Turkuun.
    1642 Koko Raamattu ilmestyy Suomen kielellä.
    V. 1721 Uudenkaupungin rauhassa Ruotsi menettää niin Käsisalmen läänin kuin Inkerinmaan. Itäraja nimetään samalla Pietari Suuren rajaksi. V. 1743 Turun rauhassa Ruotsi menettää Venäjälle Kymijoen itäpuolella sijaitsevat alueet. V. 1809 Haminan rauhassa (17.09) Suomen suuriruhtinaskunta (+Ahvenanmaa) liitetään Venäjän keisarikuntaan autonomisena valtiona.
    1724 Julkaistiin tuoteplakaatti. Esikuvana tälle oli Englannissa vuonna 1651 säädetty Navigation Act. Tuoteplakaatin mukaisesti ulkomaiset alukset eivät saaneet tuoda maahan tuotteita muualta kuin kotimaastaan tai omista siirtomaista.
    1734 Yleinen laki astuu voimaan.
    1738 Hattupuolue jyrää valtiopäivillä. http://fi.wikipedia.org/wiki/Hattupuolue
    1739-1804 Henrik Gabriel Porthan: Turun akatemian professori ja kirjastonhoitaja, fennofiili ja Suomen 1700-luvun humanistisen kulttuurin merkittävin hahmo.
    1741-1743 "PIKKUVIHA" (ks.Turun rauha.) Hattujen sota.
    1742 Keisarinna Elisabethin julistuskirja Suomen kansalle.
    1749 Suomenlinnan rakennustyöt aloitetaan.
    1750 Isojako asetus astuu voimaan. (Maan omistus.)
    1751 Väestönlaskussa todettiin suomalaisia olevan 430 000 henkeä.
    1765 Myssypuolue valtaan.
    1766 Painovapauslaki astuu voimaan
    1772 Väestönlaskussa todetaan suomalaisia olevan 580 000 henkeä.
    1776 Vaasan hovioikeus perustetaan.
    1779 "Känkkäränkkä" Tampere perustetaan.
    1782 Kuopio Perustetaan.
    1788-90 Sota Venäjää vastaan ja Värälän rauha.
    1788 Itsenäisyysmielisten Anjalan-liitto.
    1797 Suomen Talousseura perustetaan.
    1802-84 Elias Lönnrot (Tunnetaan kansanrunouskokoelmastaan Kalevalasta. Kalevalan juuret ovat arviolta lähtöisin 1350 luvulta, josta ne suullisena perintönä kulkeutuivat 1,27 miljoonan säkeen voimin Lönnrotin päiviin saakka. 1350-luku on arvio, jonka Lönnrot itse kirjoitti Kalevan ranskantajalle Leozon Le Ducille maaliskuun 30 päivä vuonna 1851. Kirjessään Leozonille Lönnrot arvelee Väinämöisrunojen iäksi noin 500 vuotta. Vanhoissa Kalevala säkeissä on myös maininta Marjatasta ja Jeesus lapsesta.
    1804-1877 Johan Ludvig Runeberg.
    1806-1881 Juhana Vilhelm Snellman.
    1807 Tilsitin kohtaus.
    1808-1809 Suomen sota (Haminan rauha.) (Lapuan taistelu.)
    1810-1888 Uno Cygnaeus (Kansakoulu idean arkkitehti.)
    1811 Viipurin lääni yhdisteään Suomeen.
    -Suomen asiain komitea perustetaan.
    1812 Helsingistä nimitetään pääkaupunki.
    1815 Väenlaskussa todetaan Suomalaisia olevan 1150000 henkeä.
    1816 Suomen senaatti perustetaan.
    1818-1898 Sakari "Varpunen jouluaamuna" Topelius.
    Hänestä tuli mm. yliopiston rehtori vuonna 1875.
    1827 Turun palo
    1828 Yliopisto siirrettiin Helsinkiin.
    1831 Suomalaisen kirjallisuuden seura perustetaan.
    1834-1872 Aleksis "Nurmijärvi" Kivi.
    1835 Kalevalan ensimmäinen laitos julkistetaan. (Toinen laitos 1849.)
    1839 Viipurin hovioikeus perustetaan.
    1843 Kouluihin tulee oppiaineeksi Suomenkieli.
    1853 Krimin sota
    Krimin sota käytiin Venäjän ja Osmanivaltakunnan, Ison-Britannian, Ranskan ja Sardinian liittouman välillä vuosina 1853–1856.
    Englantilais-ranskalainen laivasto tuhosi mm. Suomen rannikoilta Bomarsundin linnoituksen ja Kastelholman linnan Ahvenanmaalla, Svartholman merilinnoituksen Loviisan eteläpuolella sekä Ruotsinsalmen merilinnoituksen nykyisen Kotkan alueelta. Viaporin linnoitusta Helsingin edustalla pommitettiin 46 tunnin ajan mereltä.
    1856 Saimaan kanava valmistuu.
    -Postimerkit otetaan käyttöön. (Postman Pat, Postman Pat, postin tuo jokaisen luo...kun on aamu varhain ja laulaa lintukuoro, silloin Pate onnellinen on..)
    1859 Suomen Lähetysseura perustetaan.
    1863 Asetus Suomen kielen oikeuksista.
    -Aleksanteri II avaa valtiopäivät Helsingissä.
    1865 Asetus kunnallishallinnosta.
    -Viinan valmitus kielletään. (kotipoltto).
    1877 Yleinen asevelvollisuus astuu voimaan.
    1879 Polytekninen laitos perustetaan
    -Asetus vapaasta elinkeinon harjoittamisesta.
    1886 Metrijärjestelmä otettiin käyttöön.
    1889 Rikoslain uudistus
    1898 Bobrikov Suomen kenraalikuvernööriksi.
    1901 Sotaväen hajoitus.
    1905 Suurlakko - Marraskuun julistuskirja.
    1906 Uusi valtiopäiväjärjestys - Eduskunta
    1914-18 I-Maailmansota
    (1917 Venäjän vallankumous)

    1917 06.12. Suomi julistetaan itsenäiseksi valtakunnaksi.

    1918 28.01 Vapaussota (sodan päättymisen juhla 16.05.1918)
    1919 K. J. Ståhlberg valitaan ensimmäiseksi presidentiksi.
    -Kieltolaki 1919-32
    1921 Kansainliitto tunnustaa Suomen oikeuden Ahvenmaahan.
    -Oppivelvollisuuslaki säädetään.
    1928 Yleisradioasema valmistuu Lahdessa.
    1930 Talonpoikaismarssi.
    1931-37 P. E. Svinhufud presidentiksi.
    1937-40 Kyösti Kallio presidentiksi.
    1939 30.11-12.03 TALVISOTA
    1940-44 Risto Ryti presidenttinä
    1941 22.06 JATKOSOTA
    -06.07 Englanti sotatilassa Suomea vastaan.
    1944 04.04 Aselepo Suomen ja Neuvostoliiton välillä allekirjoitetaan.
    -04.08 Mannerheim presidentiksi (Mannerheim kuolee 1951)
    -19.09 Suomi ja Neuvostoliitto solmivat välirauhan.
    1945 Saksalaiset sotilaat karkoitetaan maasta.
    1946 J. K. Paasikivi presidentiksi
    1947 10.02 Pariisissa allekirjoitetaan Suomen ja liittoutuneiden välinen rauhansopimus.
    1948 06.04 Suomen ja Neuvostoliiton välillä allekirjoitetaan YYA-sopimus
    http://fi.wikipedia.org/wiki/YYA-sopimus
    1952 Olympia kilpailut Helsingissä.
    1955 Suomi hyväksytään YK:n jäseneksi.
    1956 Neuvostoliitto palauttaa Porkkalan alueen (sotkettuaan sen ensin kulttuurilleen varsin sidonnaisesti.)
    -Urho Kekkonen presidentiksi



    Turun Tuomiokirkon rakentaminen alkoi 1200 luvulla.

    Turussa oli jo 1200-luvulla dominikaaniveljien konventti (luostari) ja piispanistuin. Turun tuomiokirkko vihittiin käyttöön kesäkuussa 1300.

    Oulussa pidettiin 29. elokuuta 1784 Ruotsin kuningas Kustaa III:n kunniaksi juhlajumalanpalvelus ja porvarien juhla. Oululainen apteekkari Johan Julin oli rakennuttanut tätä tilaisuutta varten kuumailmapallon. Se teki Pohjoismaiden ensimmäisen pallolennon ilman matkustajia. Ensimmäinen Suomessa suoritettu miehitetty kuumailmapallolento tapahtui Pohjois-Suomessa v. 1799. (Pariisissa 1783).

    Kuningatar Kristiina perusti Suomeen Ruotsi-Suomen kolmannen yliopiston, Turun Akatemian, vuonna 1640. 1820-luvulla Turun akatemiassa opiskelivat J.V. Snellman, Elias Lönnrot ja J.L. Runeberg.





    Turun tuomiokirkko saavutti nykykorkeutensa v. 1460.


    Turun linna


    Turun palo v. 1827


    Eetu Iston v. 1899 maalaama Eurooppalaisestikkin tunnettu kriittinen näkemys itä-painotteisesta sortokaudesta.



    Suomenlinnaa






    Suomenlinna= alunperin ruotsalaisten 1748-72 rakentama Sveaborgin saarilinnoitus. Linnoitus antautui venäläisille keväällä 1808. Samaisella vuosisadalla linnoitus toimi venäläisten tukikohtana ja vankilana "Viapori". Kun Suomi itsenäistyi 1917 linnoitus vaihtoi jälleen nimeä, nyt siitä tuli Suomenlinna.


    Pala Suomenlinnaa




    Englantilais Ranskalais liittouma tulittaa Viaporia (Suomenlinnaa) elokuussa 1855.


    Vuonna 1853 Turkin ja Venäjän poliittinen kieli meni solmuun. Tulistunut Turkki julisti sodan Venäjälle neljäs lokakuuta. Ranska sekä Englanti liittoutuivat historiastaan huolimatta Turkin kanssa Venäjää vastaan. Suurimmat taistelut käytiin Krimillä ja Mustallamerellä. Ranska ja Englanti päätti estää Venäjän Itämeren laivaston kulun tärkeisiin satamiin. Elokuun yhdeksännen päivän aamuna v.1855 Ranskan ja Englannin alukset alkoivat tulittaa Viaporia. 46 tuntia myöhemmin liittouman 77 laivaa purjehti pois jättäen jälkeensä romuttuneen alueen ja 62 ruumista.


    Ks. Wikipedia linkki

    Siitä lähtien Suomenniemi oli kahden valtapoliitisen kirkkokunnan, kahden valtakunnan ja erilaisten kulttuureiden välissä. Ruotsalainen valta-asema porautui syvemmälle Suomessa 1500-luvulla Kustaa Vaasan aikana. Suomeen tuli Ruotsin laki, joka seurasi eurooppalaista perinnettä.
    Ennen pitkään raskaat verot ja sotilaspoliitinen paine ajoi Suomen talonpojat kapinaan. Kapina sai nimen ”nuijasota”. (v.1596-97)

    Ks. historialinkki: linkki

    Arvioidaan, että Ruotsin sodissa menehtyi n.100 000 suomalaista, eli saman verran kuin nälkävuosina 1690-luvulla. Maan asukasluku laski vuosina 1695 vuoteen 1697 440 000:sta 320 000:een. Vuonna 1800 asukasluku kipusi 900 000 asukkaaseen. Näistä vain muutama prosentti asui kaupungeissa, joista suurin oli 5000 asukkaan Turku.

    Suomen kielen asemaa vakiinnutettiin 1830-luvulla erilaisin fennomaanisin konstein. Niihin kuului mm. ns. Lauantaiseura:

    (Lauantaiseura) linkki

    Valtiopäivät kutsutaan koolle tauon jälkeen 1863.

    1869 uusi valtipäiväjärjestys avaa kokoontumisen joka 5:s vuosi tai useammin keisarin aloitteesta. Valtiopäiväaktiviteetin seurauksina on mm. kansanopetuksen ja köyhäinhoidon (nyk. sosiaalihuollon) velvoittaminen kaupunkikunnille. Kansakouluasetus astui voimaan 1866. Kaupunkeihin ja maalaiskuntiin nousi kansakouluja ja suomenkielisiä oppikouluja enemmän kuin 2000 luvulla. Kirkkolaki starttasi v. 1869 ja asevelvollisuuslaki 1874.



    Hämeenlinnan rakennustyöt aloitettiin 1260-luvulla, jolloin paikalle rakennettiin ns. leirikastelli, n. 7 metrin korkuinen muuri.


    Linnan sisäpihaa ja linnanneito



    Raaseporin linna

    Raaseporin linna Tammisaaressa perustettiin 1300-luvun lopulla ja rakennettiin vaiheittain noin sadan vuoden aikana. Se oli ulkoasultaan tyypillinen karu maaston ja rakennusmateriaalin ehdoilla rakennettu keskiaikainen linna, joka sijaitsi korkealla silokalliolla veden ympäröimänä kuten yhä linnan ”kivijalasta” näkee. Varsinaiseen päälinnaan liittyi kaksi esilinnaa sekä pyöreä torni. Harmaakivinen kehämuuri myötäilee vapaasti silloisen kalliosaaren muotoa. Raasepori oli aina 1550-luvulle asti Uudenmaan sotilaallinen, kaupallinen ja hallinnollinen keskus, jonka tehtävänä oli valvoa Suomenlahden kauppaa ja suojata Suomenlahdelta Karjaalle johtavaa tärkeää vesireittiä. Linna koki loistonsa ajat 1400-luvulla, jolloin Ruotsista karkotettu kuningas Kaarle Knuutinpoika Bonde piti siellä hoviaan. Linnan aktiivisen käytön historia päättyi vuoteen 1553, jolloin se hylättiin. Myöhemmin linnan kivistä paikalliset maanviljelijät tekivät mm. kiviaitaa.



    (Savonlinna)
    Olavinlinnan rakentaminen aloitettiin v.1475

    Olavinlinnan linnoitus oli Ruotsin kruunun turvana Venäjää vastaan vuodesta 1475. Venäläiset valloittivat linnoituksen 1714 ja 1742 ja ottivat sen isännän aseman vuoteen 1836 asti. Tämän jälkeen linna oli vankilana. Ooppera alkoi kajahdella kivipinnoista vuonna 1912.


    Helsingin Pitäjän Kirkonkylä 1700-luvulta



    Rautateitä alettiin soveltamaan käytäntöön v. 1802, kun Richard Trevitchik rakensi kenties ensimmäisen höyryveturin.

    Suomeen kiskoilla liikkuvat junat ilmestyivät ensimmäisen rautatien yhteydessä vuonna 1862 . Ensimmäinen rataosuus kulki Helsingin ja Hämeenlinnan välillä.



    Helsingin Säätytalo (rak. 1890.)



    Taisteluasema Ensimmäisen maailmansodan (1914-1918) aikana pääkaupungissa Pietarin suojelemiseksi. Tässä yhteydessä myös Helsinki ympäröitiin maa- ja merilinnoituksella. Rakentajina toimivat venäläiset sotilaat ja linnoitustyöläiset, mutta joukossa oli myös runsaasti suomalaista ja kiinalaista vankityövoimaa. Maalinnoitusta ei koskaan saatu täysin valmiiksi, eikä sitä käytetty alkuperäiseen tarkoitukseensa. Toisaalta historiassa juuri mikään linnoitus ei olekkaan osoittautunut voittamattomaksi. Jos niitä ei ole valloitettu, ovat ne sortuneet petturuuteen tai puolustustahdon romahtamiseen. Helsingin maalinnoitus on sotahistoriallisesti merkittävä kohde, sillä se on hajautetun linnoitusjärjestelmän varhaisempia esimerkkejä maailmassa. Maunulan taisteluasema XXII:3 on suurelta osin tuhoutunut teiden ja talojen rakentamisen sekä luontaisen peittymisen myötä. Se suojeltiin vasta 70-luvulla muinaismuistolain nojalla.

    *Infotaulu, Maunulan luontopolku 16


    (Maunulaa)



    Helsingin Tuomiokirkko.

    Tuomiokirkon (ent. Nikolain kirkko) peruskivi laskettiin vuonna 1830, ja kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1852. Kirkon suunnitteli arkkitehti C.L. Engel.


    Suomen veljessota 1918
    linkki


    Suomi 1918

    Panssariajoneuvot löysivät Suomeen (6.12.1917) itsenäistymisen jälkeen. Ensimmäiset Suomalaiset panssariajoneuvot olivat suojeluskuntien punakaartilaisilta takavarikoimia. Ne olivat kuinkas muuten Venäläistä alkuperää. Joukossa myös Englantilaisia Austin M. 1917- ja Armstrong-Whitford-Fiat merkkisiä panssariautoja. Ne olivat suojeluskuntien käytössä 1920 luvun alulle saakka. Suomen siniristilippu vahvistettiin valtion viralliseksi lipuksi lakisääteisesti 29.05.1918.

    1920 luku oli myös ajankohta, jolloin Suomen itsenäinen ulkopolitiikka muotoutui. (Suomesta kansainliiton jäsen 1920) Tätä ennen Suomella ei ollut itsenäistä ulkopolitiikkaa. Yleinen käsitys eurooppalaisesta politiikasta oli hatara. Suomella oli kitkaa sekaisen idän (Venäjän sisällisota 1917-1920) lisäksi Ruotsin kanssa. Syynä tähän oli ns. Ahvenamaa kiista. Omistussuhde ratkesi vasta Kansainliiton päätöksen johdosta.

    En osaa sanoa miksi Suomalaiset ovat pitkään keksineet Ruotsalais aiheisia piloja ja vitsejä. Liittyneekö aiheeseen se, että Ruotsalaiset ovat useamman kerran taistelleet viimeiseen Suomalaiseen vai se, että Ruotsalaista rojaltista sivistystä pidettiin vain yli koreisiin vaatteiseen sonnustautuneiden ruotsalaisten snobiutena. Peruukin puuterointi ohitti usein tärkeysjärjestyksessä todelliset asiat. Tiedä häntä, mutta vuonna 1939 tammikuun 27 ehdotettiin Ruotsissa Adolf Hitlerille Nobelin rauhanpalkintoa.

    1939

    Toisaalta vuonna 1939 tapahtui yhtä ja toista muutakin. Suomi mm. hävisi ensimmäisen MM jääkiekko ottelunsa Saksalle tuloksella 0-12. Vänrikki Stoolin tarinat saavat ensi-iltansa ja hiihdon MM-kilpailuissa suomi saavuttaa kaksi kultamitalia viestihiihdossa Puolassa. 4.-5.3. Neuvostoliiton epävirallinen edustaja Boris Jartsev, joka jo v. 1938 oli neuvotellut suomalaisten poliitikkojen kanssa, saapuu ulkoministeri Eljas Erkon luokse ja esittää kysymyksiä mm. Suomen puolustushalukkuudesta, Ahvenanmaan linnoittamisesta, Suursaaresta sekä sotatarvikkeiden ostosta Neuvostoliitosta. Erkko ei liiemmin pitänyt ehdotuksista. Seuravana päivänä NL:n ulkoministeri Maksim Litinov kutsuu luokseen Suomen Moskovan lähettilään Aarno Yrjö-Koskisen. Litvinov esittää, että kauppasuhteiden kehittämisen ja Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisimiseksi luotaisiin parempi poliittinen ilmapiiri, jos Suomi vuokraisi Neuvostoliitolle Suursaaren, Lavansaaren, Tytärsaaret ja Seiskarin 30 vuodeksi. Vastineeksi Suomi saisi Neuvostoliitolta maa-alueita Itä-Karjalasta (8.3 ja 11.3.1939) .

    15.3.1939 Hitlerin manipuloimat joukot marssivat Prahaan. Tsekkoslovakian presidentti Emil Hacha on yöllä valtakunnankansliassa berliinissä pannut vastaan sitkeästi, saannut sydänkohtauksen, ja murtuu lopulta. Saksan armeija vyöryy telaketjujen nitistessä kolme tuntia myöhemmin Prahaan. Miehittämällä Tsekkoslovakian Hitler alistaa ensimmäisen ei saksalainen valtion. Ranska ja Englanti tyrmistyy! Hitler viettää kuitenkin yönsä Prahan kuninkaanlinnassa, aavistamatta mikä Saksan kohtalo on oleva myöhemmin.
    Böömin ja Määrin protektoraatti julistetaan kuuvaksi Saksan valtakuntaan.

    28.3 Francon joukot valtaavat Madridin ja Espanjan sisällissota päättyy.

    30.3 Hans Dieterle saavuttaa Heinkel He 112U:lla uuden lentokoneiden nopeusennätyksen 746,66 km/h.

    31.3 Englanti ja Ranska antavat rajoittamattomat takuut Puolalle.

    1.4 USA solmii diplomaattiset suhteet Francon Espanjaan.

    2.4 Suomen puolustusministeriö ilmoittaa hyväksyvänsä suojeluskuntain ja AKS:n vapaaehtoisen työvoiman Karjalan kannaksen linnoittamisessa. Työt alkavat kesäkuussa noin. 3000 miehen voimalla.

    20.4 Adolf Hitler täyttää 50 vuotta. Ein Volk, ein Reich ein Führer! ”Yksi kansa, yksi Valtakunta, yksi johtaja.”

    21.4 Suomessa annetaan työntekijöille vuosilomalaki. Tämä laki on sitten kierretty myöhemmin niin, että termistä ”pätkätyö” tehdään arkikielenkäyttöön sopiva. Pätkätyöläinen viettää mahdollisen kesälomansa palkatta.

    26.4 Saksalainen Fritz Wendel tekee Messerschmitt Me-109R –hävittäjäkoneella uuden ennätyksen 755,11km/h.

    1.6 Englannin ja USA:n välinen lentopostilinja avataan kokeilumielessä.

    4.6 Karjalan kannaksen linnoitustyöt alkavat vapaaehtoisvoimin.

    16.6 Mannerheim ilmoittaa eroavansa puolustusneuvoston puheenjohtajan tehtävistä, koska hänen välttämättöminä pitämiään määrärahoja puolustuslaitokselle ei ole hyväksytty. Paljolti presidentti Kyösti Kallio ansiosta Mannerheim kuitenkin peruu eronsa.

    20.6 Saksalaisen professori Ernst Heinkelin suunnittelema rakettilentokone He 176 lentää ensimmäisen kerran.

    28.6 Pan Am ilmoittaa aloittavansa säännöllisen matkustajalentoliikenteen Pohjois-Atlantin yli.

    6.7 Juutalaisten maastamuuttoa kiirehditään Saksassa.

    23.8 John Cobb (Englanti) saavuttaa Railton-autollaan Utahin Bonnevillessa uuden autojen nopeusennätyksen 594,958 km/h.

    23-24.8 Saksa ja NL solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen, johon liittyy salainen lisäpöytäkirja etupiirijaosta.
    26.8 Adolf Hitler määrää syyskuun ensimmäisen pävän hyökkäyspäiväksi Puolaan.

    27.8 Saksan lähetystö Helsingissä kumoaa STT:n välityksellä lehdistölle toimitettavalla ilmoituksella väitteet, että Saksan-NL:n sopimus olisi tehty Suomen ja Baltianmaiden kustannuksella.



    1.9 Toinen Maailmansota syttyy. Hitlerin manipuloimat joukot marssivat Puolaan. Saksalaiset sotilaat ampuvat antautuneita Puolalaissotilaita. Kaksi päivää myöhemmin Britannia ja Ranska julistaa sodan Saksalle.



    1.9 Imperial Chemical Industries aloittaa polyvetyleenin massatuotannon. (muovi) Itse keksintö on vuodelta 1933.
    USA julistautuu puolueettomaksi. (5.9)

    17.9 NL hyökkää Puolaan, ja miehittää sen itäosan, mikä on sopimuksessa 23.8 katsottu kuuluvaksi sen etupiiriin.

    (Lokakuun alussa NL pakottaa Viron, Latvian ja Liettuan luovuttamaan alueitaan sotilastukikohta-aluisiin ja lisäksi NL pakottaa ko. maita solmimaan avunantosopimuksen.)

    23.9 Freud kuolee maanpaossa, Lontoossa.

    5.10 Suomen hallitus sai kutsun lähettää edustajansa Moskovaan keinotekoisiin ”rauhan neuvotteluihin”.

    6.10 Hitler ilmoittaa valtiopäiväpuheessaan 10572 saksalaissotilaan kaatuneen Puola konfliktissa.

    Suomessa aloitetaan osittainen liikekannallepano.

    7.10 Sotaväen päällikkö kenraaliluutnantti Österman antaa hallituksen päätöksen mukaisesti käskyn liikekannepanosta niille sotilaslääneille, -piireille ja rauhanajan joukoille, joiden perustamistehtäviin kuuluu Päämajan, Kannaksen Armeijan esikunnan, II, III ja IV Armeijakuntien esikuntien, 5., 10. ja 12 Divisioonien sekä eräiden armeija-j armeijakuntajoukkojen muodostaminen. Östermannista tulee Kannaksen Armeijan komentaja.

    Stalin määrää ehdot: Leningradin turvallisuuden takaamiseksi Suomen on luovutettava kaistale Karjalan kannasta, Suomenlahden saaria ja Petsamosta Kalastasaarennon Suomelle kuuluva osa, ja Hankoniemi oli vuokrattava NL:lle sotilastukikohdaksi. Vastineeksi NL lupasi antaa Suomelle kaksinkertaisen maa-alueen Itä-Karjalasta.

    26.11 NL:n ulkoministeri syyttää Suomea siitä, että Suomen tykistö on tulittanut NL:n puolella olevaa Mainilan kylää.
    Suomi vastasi näihin absurdeihin väitöksiin, että Suomelle ei ole tykistöä sellaisessa paikassa, mistä voisi ampua Mainilaan.
    Hyökkäämättömyyssopimus raukeaa.


    Suomi 1939


    TALVISOTA

    Neuvostoliiton puna-armeijan hyökkäys Suomeen alkoi 30. marraskuuta 1939.
    NL avasi tulen Karjalankannaksella kello 6.50. Kello 9 sen ilmavoimat ryhtyivät pommittamaan 16 paikkakuntaa Suomessa, muun muassa Helsinkiä kahdesti.
    Talvisota kesti 105 Kunnian päivää.

    linkki

    Talvisota päättyi 13.3.1940


    Kuva: Suomalaiset ampumassa vihollista vuoden 1887 tykillä.


    Neuvosto koneet matkallaan


    Helsinkiä v. 1939


    Suomalaissotilaita






    "Pystykorva kiväärejä" 7,62x53 mm


    Peltiheikki konepistooli



    "Suomi Konepistooli" alias Tikkakosken mannekiini. M1931
    cal...9x19mm Para. Asetta valmistettiin Tikkakosken tehtailla vuosina 1931-1945 n. 81 000 kpl.


    Lahti pistooli 9x19mm


    Konekivääri M09-32, cal... 7,62x53R. (Maxim konekiväärin Suomalainen versio)


    Aimo Lahti muunteli Maximia. Kahvat ovat uutta, liipasin on uutta, kiihdytin on uutta, teräksinen patruunavyö on uutta. Tikkakosken tehdas valmisti ko. versiota 200 kpl.


    JATKOSOTA 25. kesäkuuta 1941 – 19. syyskuuta 1944.

    linkki


    Pikakivääri Lahti-Saloranta M26 cal... 7,62x53R (valm. 1938)
    VKT valmisti ko. mallia 7000 kpl vuosina 1928-1942



    Panssarintorjuntakivääri L-39, cal... 20mm. (Aimo Lahti)
    Ko. asemallia ehdittiin valmistaa jatkosotaan mennessä n. 2000kpl.




    Moskovan välirauha 1944

    Koska presidentti Ryti erosi virastaan heinäkuun viimeisenä 1944, eduskunta valmisti poikkeuksellisen nopeasti lain, jolla Suomen marsalkka Gustav Mannerheim (1867-1951) valittiin tasavallan presidentiksi. (44-46) Elokuun lopussa NL oli valmis ottamaan vastaan Suomen rauhanneuvottelijat. NL lupasi lopettaa sotilaallisuudet 4.9.1944 8:00, jos Suomi katkaisee välit Saksaan välittömästi. Suomalaiset pitivät päivämäärän ja kellonajan, mutta NL tulitti vielä vuorokauden.
    Syynä tähän oli ilmeisesti Carl Enckell, joka unohti mainita välien purusta Moskovaan.

    19.9.1944 Välirauhan sopimus allekirjoitettiin.

    Suomi joutui luovuttamaan Venäjälle 8 maa-aluetta. Petsamo, Sallan alue, Laatokan Karjala / Kannas, neljä Suomenladen saarta sekä Porkkalanniemi, jonka NL vuokrasi 50 vuodeksi. (Suomi luovutti natseille 8 juutalaista...)

    Suomen oli supistettava 10 viikossa armeija rauhanajan miesvahvuuteen. Samalla oli karkoitettava 200 000 Saksalaissotilasta Pohjois-Suomesta. (Lapinsota) Sotakorvaussummaksi määrättiin
    300 000 000 US. dollaria. Maksuaikaa 6 vuotta. Sotilaalliset tai puolisotilaalliset järjestöt oli lakkautettava. Sotaan syylliset oli myös tuomittava.

    Viimeiset Saksalaiset siirtyivät Lappia polttaen Norjan puolelle huhtikuussa 1945.

    Jatkosodassa + Lapinsodassa Suomelta kaatui n. 60 000 miestä. 160 000 miestä haavoittui. (luvuista kiistellään jonkin verran.) NL:n tappioiden sanotaan olleen vähintään nelinkertaiset.

    Toinen Maailmansota oli monivaiheinen tapahtumasarja, jota ei voi tietenkään käsitellä pelkästään pienen Suomen näkökulmasta. Sotilaita kuoli yli 20 000 000. Siviiliuhreja yli 30 000 000.







    YLEISLAKKO 1956

    Ks. Wiki linkki
    linkki

    1955 Suomi liittyy YK:hon
    1956 Suomi liittyy Pohjoismaiden neuvostoon


    1995 Suomi liittyy EU:hun
    1999 Suomi liittyy EMU:n

    2000 Suomi on EU:n puheenjohtaja maa





    Helsingin Sanomissa esiintynyt ajatus siitä, että poliisi on selvittänyt makasiinien palon (05.05.2006) oli perusteluineen varsin realistinen. Lehdessä arveltiin, että makasiinit poltti itse itsensä ja että Olof Palme teki itsemurhan.




    Kulttuuripoliittisin perustein poltetut VR Makasiinit ja taustalla Eduskuntatalo. Siellä onkin viimepäivinä pohdittu tehokkaasti mm. tietyn kokoomusedustan syyntakeellisuutta (hoitajien palkkakiista ja tietyt "vaalilupaukset", jotka eivät siis olleet lupauksia vaan osaaottavaa allegoriaa) susiasiaa, lokkiongelmaa sekä merimetso-ongelmaa.




    EDUSKUNTA:
    linkki


    Finlandiatalo


    (Hki.) Kansallisteatteri


    U.K. Kekkosen muistomerkki. (Töölö)


    Senaatintori (2005).

    Jeesus-marssille lähtijöitä.




    (Kuvat: meikäläinen 2005, 2006)

    (Sotakuvat: Sotakuva-arkisto)