KLAUKKALAN OHITUSTIE &
NURMIJÄRVI-SÄLÄÄ

Labiileista informaation osasista voi antaa elektronista palautetta @ os: gene2@netti.fi
Osiossa esiintyvät linkit ja niiden taustatekijät eivät ole vastuussa tekstin sisällöstä. Juttuaiheita otetaan myös vastaan.

Viime vuosien kylän puheenaiheen hopeasijaa puolustanut ohitustiehanke on yksi kalleimmista limbouksista sitten edellisen tonttuilun. Moni on kyseenalaistanut koko höperön hankkeen, ja jos adressia kerätään, niin allekirjoittanut allekirjoittaa sen mielellään allekirjoituksellaan.

Omasta puolestani kyseenalaistan tämän hörhö-hankkeen monestakin syystä. Prioriteettien kärjessä on ympäristövaikutukset - tai siis HAITAT: kokoomateiden haitat, liittymien haitat, pakokaasuhaitat, meluhaitat ja muut haitat, joihin kuuluu jälleen kerran ihmisten kotien tuhoutumiset (kuten ennenkin).Mitään ei voi kritisoida, jollei anna realistista parannusehdotusta. Siksi jätän ydintyttöjen ja kettuvoimaloiden väliset debatoinnit joillekuille muille. Epäorgaanisen kemian asiantuntijat tekevät varmasti kaikkensa, jotta energia-asiat saadaan balanssiin suhteessa monikansallisiin fossiilisten polttoaineiden "helppoheikkeihin".

Klaukkalan ohitustien linjavaihtoehdot olivat täyttä spedeilyä! (Hatunnosto joka tapauksessa hra. P. Pasasen muistolle.) Linjauksien väliset etäisyydet olivat joidenkin satojen metrien marginaalissa! Asia olisi vähän sama, jos vankilaan tuomittavalta kysyttäisiin, haluaako hän a. 100 vuoden tuomion, b. 200 vuoden tuomion, vai c. 300 vuoden tuomion.

Jatkakaamme Vantaankosken rataa kohti Klaukkalaa.

Tämän jälkeen Klaukkalan hilppeille olisi saatava aikaiseksi realistisen kokoinen parkkipaikka junaan hyppääviä aamuvirkkuja ja tavattoman reippaita matkustajia varten. Nykyinen "Linja-autoasema" on käytännössä pelkkä vitsi. On raskasta katsella miltei pinoon parkkeerattuja autoja, jotka on ahdettu 13x10 metrin kokoiselle alueelle. Tien toisella puolen kasvaa heinikkoa, ala-asteen ja apteekin talon välillä.Aamuisin, jolloin perinteisesti toimeen on kiirehdettävä, voisivat linja-autot toimia yhteistyössä tämän toistaiseksi näkymättömän (SM4) henkilöjunan kanssa siinä määrin, että ne keräisivät teiltä ja aitovieriltä halukkaat junalle. Toki tämä vaatisi muutoksia nykyiseen Korsisaaren muhkeaan monopoliasemaan, jonka tuntevat nahoissaan kaikki pienemmät joukkoliikenneyrittäjät.

Miten tämä liittyy ohitustiehankkeeseen?

No siten, että kun aikaa kuluu, junarata / kevytrautatie tulee ajankohtaiseksi ennemmin tai myöhemmin. Tämä selviää jo siitä, että kun teemme asukastiheys diagrammin 1400-luvun puolivälistä vuoteen 2005, funktion kasvunopeus on melko selvä. Moottoriteitä voidaan rakentaa vaikka 5 rinnakkain, eikä se poistaisi liikennöivien autojen määrää. Sen sijaan juna poistaa. Jos oikein muistan, Kioto-kysymyksessä autoilun määrän lisääminen ei ollut tavoitteiden joukossa. Tällä hetkellä Klaukkalan ohi pääsee näppärästi Hämeenlinnan moottoritietä, ja siitä pääsee kääntymään Hanko-tielle, siitä puolestaan takaisin Loppi-tielle. Ruuhka-aikana tämä reitti ei ole hitaampi kuin Klaken keskustan läpi kahlaaminen valoissa ja jonoissa, jotka alkavat joskus jo Tebarin mäen tuntumasta (keskustaan mentäessä). Voin itse maksaa kummatkin liikennemerkit sopiviin kohtiin, joissa tämä reitti opastetaan satunaisille matkailijoille. Ja sitten jos puhutaan Klaukkalan vaikutusalueella asuvista äänestäjistä & asukkaista, niin hehän eivät juurikaan hyödy ohitustiestä itse. Rekkaliikenne puolestaan ei ole ongelma vaan järjestelykysymys. Rekoille voi joku reipas henkilö perustaa levähdyskuppilan vaikka HL:n tien varteen. Täysperiä ei sitten tarvitse ajaa peräkkäin risteyksien tuntumaan, bussipysäkeille yms. (ei millään pahalla). Toisaalta voidaan pohtia, miksi maassa, missä on miljoonia kilometrejä rautateitä, on näin paljon kumipyöräliikennettä. Miksi paperitehtaat pitävät varastojaan liikenteen seassa?

Sitten voidaan miettiä, mistä mökkiläiset ajavat --> vaikka Klaukkalan ohi rakennettaisiin 1000 ohitustietä. Ajavatko he niitä pitkin vai ajavatko he sieltä, missä on pitkäripainen ja pitäjän suosituin elintarvikekauppa Vaskonmäen juurella?Itse en alkomahoolia polta ja suonensisäisten/ suolensisäisten huumeiden & pillereiden väärinkäytönkin olen rajoittanut hyvin pieniin aspiriinin ja mohlajukan kerta-annoksiin, mutta se nyt ei liity taas mökkiläisiin tuon taivaallista.

Työntekijät (suorittava porras) ovat koiran asemassa - tai se nyt kömpelö esimerkki nykyisten puleerattujen koirien maassa, mutta tarkoitan tuolla termillä sitä, mitä 80 vuotta sitten tuolla vertauskuvalla meinattiin. En tiedä, kuka ruudinkeksijä oli sen takana, että natsiketjun Lidl-kauppa laahattiin Klaukkalaan, mutta Lidlin esimerkki on kurkkaus tulevaisuuteen. Perustelen tämän monellakin vääryydellä, mutta tuskin keltään jäi huomiotta kyseisen ketjun uutisoinnit; aiheena työntekijöiden kohtelu. Naisten, jotka olivat niin epänöyriä työnantajaa kohtaan, että kehtasivat ajatella WC-käyntiä kesken ahkeroinnin, saivat laittaa kuukautisista kertovan liinan käsivarteensa. (*)


(*M.O. T TV-1, STT, Reuters)

Toinen juttu puolestaan on se, mitä viime vuosien YT (yhteistoimintaneuvottelut) -keskusteluissa on käynyt tehokkaasti ilmi: työnantajaportaan ylenkatse työntekijöitä kohtaan. Lisäksi työaikakeskustelut ovat olleet aika kammottavia kuunnella. Viimeiset 100 vuottahan Euroopassa on ollut 8-tuntinen työpäivä. Onko milleniumin hinta se, että palkkataso putoaa, edut karsiutuvat pois ja työajat pitenevät? Entä onko Saksan 5,2 miljoonaa työtöntä riittävä hälytysmerkki suomalaisille siitä, mitä vaikutuksia on sillä, että äänioikeus tai velvollisuus jätetään käyttämättä? Historiasta voidaan pienellä pölyjen pyyhkäisyllä ottaa esille ne miljoonat työtunnit ja verivirrat, jotka on valutettu itsenäisyyden ja äänioikeuden puolesta ympäri Tellusta.

Vuodesta 1765 suomenniemen rannikoiden porvarit alkoivat käydä luvan saatuaan ulkomaankauppaa, joka siihen asti oli ollut Tukholman porvareiden yksinoikeus. Samaan aikaan käytiin kovaa kauppaa "rannikkopurjehtijoiden" viedessä elintarvikkeita, suolaa, tervaa, viljaa, rautaa, työkaluja ja metsän antimia Itämeren satamakaupunkeihin. On jopa sanottu, että Tukholma oli riippuvainen Suomesta tuotetuista elintarvikkeista. Samoihin aikoihin täällä meillä Suomessa alkoi rautaruukkien ja sahateollisuuden orastava nousu. Kun ”kehitys” meni eteenpäin, itsenäinen Suomi liitettiin Euroopan Unioniin vuonna 1995. Nyt, kun olemme kehityksen lakipisteessä eli suuressa ja mahtavassa EU:ssa, maatiloja on tapettu n. 50 000 kpl. Ennen EU:ta toimivia tiloja oli 120 000 kpl. Suomi, joka oli Ruotsin liki 700 vuotta, oli omavaraisempi 1700-1800 -luvulla kuin nyt. Tällä hetkellähän, 10 vuoden taloudellisen nousun jälkeen, 82% elintarvikkeista tuodaan ulkomaista, ja ruisleivän ruis tuodaan pääosin Puolasta ja Ruotsista.

Uuden ja kiiltävän EU:n perustuslain myötä jopa yli 80% meitä koskevista päätöksistä tehdään EU:ssa. Useat verotukseen ja jäljellä olevien luonnonvaroihin sekä elinkeinoihin liittyvät päätökset voivat lisäksi jatkossa siirtyä pois oman eduskuntamme näennäisestä päätösvallasta. EU:n perustuslaki ja lainsäädäntö on poikkeuksetta kansallisten päätösten yläpuolella.

Historian tutkimuksessa kvalitatiivisillä menetelmillä voidaan vaikuttaa haluttuun lopputulokseen. Suomettumisen kulta-aikana ei puhuttu "Jatko ja -Talvisyistä". Talvisodan ihme sai huomiota koko läntisessä maailmassa Täällä asia painettiin villaisella, ja veteraani toivotettiin hornan kuuseen pilaamasta iloa.

Koulutus on myös ollut Suomessa melko edistyksellistä, vaikka sittemmin "inflaation" latistamaa. Kaupunkilaislapset kävivät kansakoulua jo 1870-luvulta alkaen. Maaseudulle sivistyksen tulo viivästyi 50 vuodella, vuoteen 1920.

Klaukkalasta on kelpovauhtia tulossa slummimainen taloviidakko. Tämän kuvan jälkeen on muutamassa vuodessa paikalle noussut taloja toisiinsa kiinni. Jotkut pientalot on rakennettu käytännössä tien reunaan kiinni. No, ymmärtäähän tämän maassa, jossa on näinkin olematon pinta-ala (n.338 000 km2).

Nurmijärven Uutiset 10.10.2007

Ohikulkutien suunnittelu keskeytetty.

Tiehallinnon Uudenmaanpiiri on keskeyttänyt Klaukkalan ohikulkutien tiesuunnitelman laatimisen. Kustannuslaskentojen mukaan hankkeen rakennuskustannukset ovat nousseet merkittävästi.
Tiehallinto tutkii mahdolliset muut yleissuunnitelman mukaiset vaihtoehdot halvemman ratkaisun löytämiseksi.

.................................................................................................................................................




Nurmijärven Uutiset 14.10.2007

Ohitustie sivuun kustannussyistä

Klaukkalan tieverkon kohentaminen pidätetään kunnallistekniikan investoinneissa siitä huolimatta, että uudenmaan tiepiiri ilmoitti kunnalle viikko sitten keskeyttäneensä Klaukkalan ohikulkutien suunnittelun. Asiasta ilmoitettiin pian sen jälkeen kun tiejohtaja Rira Piirainen oli käynnyt neuvotteluja kunnan edustajien kanssa. Suunnittelu keskeytettiin tilanteessa, jossa kustannusraami, 16 miljoonaa euroa, todettiin auttamatta liian pieneksi. Suunnitelmien mukaiset rakennuskustannukset on nyt arvioitu 45 miljoonan euron suuruiseksi. Tämäkään ei välttämättä riittäisi, vaan riittäisi, vaan ohikulkutien kustannukset saattaisivat kohota jopa 60 miljoonaan euroon. Klaukkalan ohikulkutietä ei kuitenkaan unohdeta, vaan se pysyy tiepiiriin hankekoreissa. Jatkamme tiepiirin kanssa neuvotteluja uusista menettylytavoista jo lähitulevaisuudessa. Saattaa olla, että tien linjaus muuttuu ja muutenkin etsimme luonnollisetsi säästökohteita, kertoo kunnan suunnittelujohtaja Timo Pirttijärvi.
Hänen mukaansa tiepiiri laittoi hankkeessa pakin päälle juuri kustannussyistä.
-Tien rakennusmaasto paineellisine pohjavesineen on yksi kustannusten kohoamisen selittävistä tekijöistä. Myös rakennuskustannusten jatkuva nousu on saannut tiepiirin harkitsemaan tilannetta uudestaan, Timo Pirttijärvi summaa.

Suunnittelukaudella 2010-2018 vajaat 50 miljoonaa euroa maksavan Klaukkalan tieverkon kehittämistä jatketaan joka tapauksessa, vaikka monet uusista tieratkaisuista, samoin kuin koko eteläisimmän taajaman kehittäminen tukeutuu vahvasti ohikulkutien suunnitelmaan.