TEEMUN EVOLUUTIOKRIITTINEN SIVUSTO
PÄIVITETTY 2015/12/17
ETUSIVU


ETUSIVU

EVOLUUTIOVÄÄRENNÖKSET
  • Johdanto
  • Ernst Haeckel
  • Propaganda
  • Vertailua
  • Ihmisen evoluutio
  • Tuoreet

    DAWKINSIN LUENTO

    MAKROEVOLUUTIOTEORIAN RISTIRIITOJA

    AAMUNKOITON LOHIKÄÄRMEET

    EVOLUUTIOKAISLIKOSSA PUHISEE

    GEOLOGIA

    NOOA

    GEENI

    ELÄMÄN RESEPTI

    NEANDERTALILAISET

    JÄÄKAUSI

    MAMMUTIT

    SURKASTUMAT

    AVARUUS

    LUONNONVAKIOISTA

    BIG BANG

    KUINKA VANHA MAA ON?

    SUKLAAN EVOLUUTIO

    TUNTEEKO HISTORIA JEESUKSEN?

    VIIKUNAPUUN MERKKI

    KLAUKKALAN OHITUSTIE

    FOSSIILIT

    DA VINCI -KOODI

    JUUDAKSEN EVANKELIUMI

    ISÄNPÄIVÄ

    LUCYN LAPSI?

    KOLMANNES EI USKO KEHITYSOPPIIN

    RADIOMETRINEN AJOITUS?

    PELON EVOLUUTIO

    HIIDENKIRNUT

    SUSILUOLA

    SILMÄYS NÄKÖAISTIIN

    PEDON MERKKI ?

    JEESUKSEN LUUT OVAT LÖYTYNEET?

    PÄIHTEET

    J. R. R. TOLKIEN

    SUOMEN HISTORIAA

    J. A. M.

    ELOKUVAT

    TV-SARJAT
  • Postimies Pate

    TV-7

    KUKA MINÄ OLEN?

    BODOM

    AUTOT

    KRONOLOGIA

    KOIRAELÄIMET

    KARTANONKOSKI KUVINA

    VANTAA KUVINA

    HOUSE

    ARKKITEHTUURI

    EGYPTIN KRONOLOGIAT ?

    KIRJAT

    RADIO 3 v. 1987-1996

    TYYSTIN SEKALAISET KUVAT

    TIEDE-LEHDEN ID ARTIKKELISTA...

    TIETEELLINEN KREATIONISMI RY

    ILMOITUSTAULU

    EVOLUUTIOON KRIITTISESTI SUHTAUTUVIA TIEDEMIEHIÄ

    PALAUTE

    LINNOJA

    TURKUA KUVINA

    PRISMA TV1 1.10.2007

    ILPPA

    VIHTIÄ KUVINA

    KATSAUS ATEISMIN HISTORIAAN

    HELSINKI MOTOR SHOW 2007

    MIELIPITEITÄ EVOLUUTIOFILOSOFIASTA

    LINKIT

    RHODOPUISTO

    JEESUS-MARSSI 2008

    TUUSULA KUVINA

    NURMIJÄRVEÄ KUVINA

    JULKILAUSUMA EVOLUUTIOSTA

    ESPOOTA KUVINA

    MAA KOLMANNESMITTAAN

    KOTIMAAN MITTAUSTA 375 VUOTTA

    JAAKKO JUTEINI 1781-1855

    DARWIN 200 RIEMUVUOSI

    ZEITGEIST ELOKUVA

    HAROLD LLOYD

    REKRY 09

    EI GAP-TEORIOILLE

    VANTAA KUVINA II

    UUSI ASELAKI PUHUTTAA

    KARKKILA KUVINA

    JÄRVENPÄÄ KUVINA

    NISSAN NOTEN AJOVALON VAIHTO

    WIKILEAKS

    Hikka Pemasen blogi

  • 

    AVARUUS




    Maailmankaikkeudessa kaikki liikkuu. Keskiverto, piiskattu veronmaksaja tepastelee n. 4-6 km/h. Kotiplaneettamme Tellus sen sijaan pyörii akselinsa ympäri n.1600 km/h samalla, kun se kiertää Aurinkoa n.107 000 km/h nopeudella. Itse Aurinkokunta puolestaan liikkuu kohti Herkulesta n. 100 000 km/h ja kiertää Linnunradan keskustaa 775 000 km/h. Linnunrata taasen liikkuu sekin liukkaasti, nimittäin 2 000 000 km/h.
    Galaksien superryhmän arvellaan liikkuvan suhteessa maailman kaikkeuteen 580 000 km/h. Kaikki liikkeet eivät ole suinkaan samansuuntaisia, sillä galaksiryhmä liikkuu myös kohti Vesikäärmeen tähdistöä 2 232 000 km/h.

    Linnunradan sanotaan olevan ihmislajin kosminen koti maailmankaikkeudessa. Linnunratamme koostuu 200 miljardista tähdestä. (Ihminen on havainnut yli 300 tähden kuoleman lähihistoriassa, van ei yhdenkään syntyä).
    Aurinko kahdeksine planeettoineen on yksi näistä aika monesta tähdestä. Suurin osa aurinkomme astronomisista sisaruksista sijaitsee Linnunradan keskuspullistuman lähellä. Keskuspullistuman ytimessä kerrotaan olevan massaltaan kolme miljoonaa kertaa Auringon kokoinen ”musta aukko”, jonka vetovoimaa ei pakene edes valo.
    Keskuspullistumaa ympäröi n. 100 000 valovuoden mittainen kiekko tähtiä.
    (Vv= 9 460 550 472 580, 800 km) Aurinkokuntamme on näköalapaikalla, sillä näiltä kulmilta on kattava näköala sisälle Linnunrataan niin kauas kuin teleskoopit kantaa.
    Linnunrata on on yksi universumin 150 miljardista galaksista. Galaksi sinänsä ei tarkoita mitään hienoa tieteellistä metaforaa astronomisista ”hienouksista”, vaan se tulee kreikan kielen sanasta gala, joka merkitsee maitoa.
    (Galaksien lukumäärä vaihtelee lähteestä riippuen 100 ja 150 miljardin välillä.)
    Galakseihin sisältyy myös melko arkisia elementtejä kuten pölyä, kaasua sekä näkymätöntä ainetta, joka ”tunnetaan” nimellä ”pimeä aine”. Se muodostaa 90% galaksien massasta. Linnunrata ei ole orpo, vaan se kuuluu galaksijoukkoon, jossa on noin kolme tusinaa jäsentä.
    Globaalisti laskettuna avaruuteen hukataan riihikuivaa käteistä reilut 33 miljardia euroa vuosittain. Tästä potista puolet kuluu militanttien keksiliäisyyden tyydyttämiseen. (1)

    Eräs avaruustekniikan professori Suomesta kirjoitti vuonna 2000: ”Avaruustutkimuksen suuri hyöty on siinä, että se lisää tietoa universumista. Universumi ei ole enää pelottava, vaan kunnioitettava. Mitä enemmän saamme tietoa ympäröivästä avaruudesta, sitä vähemmän ihmiset heittäytyvät kaikenlaisten uskomusten, saarnamiesten ja ufoilijoiden pyöriteltäväksi.”
    Planeetat kiertävät aurinkoa ja ”kuut”/ satelliitit, joita on aurinkokunnassamme 140, kiertävät planeettoja. Par´aikaa puhutaan myös aurinkokuntamme kolmesta uudesta planeettaehdokkaasta. 63 kuistamme kiertää Jupiteria. Kaikilla muilla planeetoilla, paitsi Merkuriuksella ja Venuksella, on kuu tai kuita. Aurinkokuntaa voi luonnehtia litteäksi, sillä planeetat kiertävät aurinkoa samaan suuntaan lähes samassa tasossa. Merkuriuksen ja etäällä olevan Pluton radat ovat noin kaksikymmentä astetta kallellaan maan ratatasoon nähden. Pluton takana on vielä Xena-planeetta. Pieniä planeettoja eli asteroideja tavataan kosolti kahdella vyöhykkeellä., joista sisempi on Marsin ja Jupiterin ratojen välillä ja ulompi Neptunuksen radan takana. Kaiken kaikkiaan pikkuruisia planeettoja tunnetaan yli 120 000. Komeettoja (alias) pyrstötähtiä tiedetään olevan yli 2000 kpl. Niiden radat kulkevat lähes satunnaisiin suuntiin Auringon ympärillä. Näiden lisäksi avaruudessa seikkailee jäämurikoita, lumipalloja, kivenkappaleita ja pölypalloja.

    (Euroopan eteläinen observatorio ESO aikoo rakentaa maailman suurimman kaukoputken. Sen pääpeilin halkaisijan koko on 42 m ja koko laitteen korkeus n. 80 m. Hankkeeseen hupenee n. 0,8 miljardia euroa.)





    (Orion)
    Kuva: Marko Myllyniemi 2005




    James P. Dawson (Chief of Engineering and Operations for the Lunar and Earth Science Division at the Manned Spacecraft Center NASA in Houston.) Kertoi 1.6.1999, että kuusta tuodut kivinäytteet antoivat ajoitusissa kuukivelle iäksi 10 tuhannesta vuodesta useaan miljardiin vuoteen.



    Tellus on suurimmalta halkaisijaltaan 12 756 km, kuu on 3476 km. Aurinko on n. 1 392 530 km. Kuun massa on 73,483,000,000,000,000,000,000 kg. Se loittenee maasta n. 38 mm vuodessa.
    Maan suurin etäisyys apogeumiin (Kuun kaukaisin piste) on 405 500 km.

    Auringon halkaisija on 400 kertaa Kuun halkaisijaa suurempi, mutta se on myös 400 kertaa kauempana.
    Etäisyys ja kappaleiden koko aiheuttaa täydellisen auringonpimennyksen.



    Kuu




    Kuva: Marko Myllyniemi

    Jos avaruutta mietitään Luominen vai evoluutio -periaatteella, niin debatti aloitetaan yleensä alkuräjähdysteorioiden peilaamisella suhteessa Raamatun ilmoittamaan maailman Luomiseen kuudessa päivässä. Debattia sivusta seuraava kohtaa pian argumentteja siitä, onko mahdollista, että energia muuttui aineeksi tuhoutumatta ja paljon paljon muuta. Jos jokin astronominen ongelma koituu liian vaikeaksi, mukaan otetaan kaikkeuden dynaamisuus ja lopulta kaiken selittävä teoria. Tietenkin myös tämä ajaa ajattelijan umpikujaan. Sivusta seuraajan on kuitenkin syytä edes silloin tällöin pitää mielessään se fundamentti, että suuri yleisö saa vain ja ainoastaan kehitysopillisen maailmankatsomuksen seulomaa informaatiota Tellusta ympäröivästä todellisuudesta. Toisinaan asiaan tekee muutoksen erilaiset informaatiovuodot ja ne monisyiset tapahtumaketjut (joita itsekin välillä pääsee todistamaan), jolloin sisäpiiriin pääsee tarkan seulan läpi joku, joka suhtautuu varauksella perinteisiin alkuräjähdysteorioihin tai ylipäätään ateistiseen maailmankuvaan.
    Avaruustekniikan professori oli huolissaan siitä, että ihmiset ”heittäytyvät” kaikenlaisten uskomusten pyöriteltäväksi. Tämä onkin mielenkiintoinen havainto, sillä esim. maailmankuulu avaruusmies ja Cambridgen yliopiston Lucasin professuurin suurin haltija Stephen Hawking kumosi omat musta aukko -teoriansa pitkältä aikajänteeltä.
    Asia on siinä mielessä merkityksellinen, että vuoteen 2004 asti kumotut seikat olivat monen väitöskirjan, tutkimuksen ja totuuden julistuksen kulmakiviä.
    Hänen uuden olettamuksen johtolangan päässä on selkeästi se kvanttiteorian olettamus / näkemys, jonka mukaan informaatio ei voi kadota universumista.

    Mat 24:35 ”Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa.”

    1.Piet 1:25 ”mutta Herran sana pysyy iankaikkisesti.”

    Jes 40:8 ”Ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy iankaikkisesti.”

    Kol. 1:16 ”Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen, 17. ja hän on ennen kaikkia, ja hänessä pysyy kaikki voimassa. 18. Ja hän on ruumiin, se on: seurakunnan, pää; hän, joka on alku, esikoinen kuolleista nousseitten joukossa, että hän olisi kaikessa ensimmäinen. 19. Sillä Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys hänessä asuisi.”

    Psalmi 147:4 ”Hän on määrännyt tähtien luvun, hän kutsuu niitä kaikkia nimeltä”.

    Nykyarvion mukaan havaittavissa olevien tähtien määrä (ihmisen havaittavissa) on noin 70 000 000 000 000 000 000 00 kpl.

    Kehitysoppiliseen ajatteluun hitsautuneet ateistit kysyvät usein, miten valo on ehtinyt maapallolle kaukaisimmista taivaankappaleista, jos maailmankaikkeus tai maa on vain tuhansia vuosia vanha?

    Valonnopeus voi riippua energiasta

    Valo on saatu labrotarorio-olosuhteissa kulkemaan 300 kertaista nopeutta. *(Jonathan Leaks; Science editor Sunday Times June 4, 2000 US.)
    (eli n. 899 377 50 km/s. eli n. 2838 biljoonaa kilometriä vuodessa eli n.17, 028 000 miljoonaa biljoonaa kilometriä 6000 vuodessa.)
    Valo on myös pystytty seisauttamaan ja päästämään taas liikkeelle. Valon nopeuteen vaikuttavat niin magneettikentät, gravitaatio kuin kaasutkin. Raamatun mukaan maa luotiin ennen tähtiä, joten sen puolesta ei ole ongelmaa, etenkin kun alkukieliset tekstit puhuvat 17 kertaa avaruuden venyttämisestä.
    Tietenkin on hankala todistaa, että havaintolaitteidemme ja kaukaisimpien taivaankappaleiden välissä olisi jotain cesium kaasun tyyppistä kaasua, mutta se antaa aihetta ajatella. Ja jos ongelmia tahdotaan jonoon, niin toisaalta on laskettu, että tarvitaan 20 supernovaa yhden tähden syntymiseen. Ihmisen historian aikana on havaittu yli 300 tähtikuolemaa, mutta ei yhtään faktuaalista syntymää. Valon nopeus ei ole vakio kuin häiriöttömässä tyhjiössä, m. lasi ja vesi hidastaa sitä. Gravitaatio voi vetää valoa itseensä. Valo voi myös väsyä. Toisaalta mitä on ylipäätään valonnopeus, sen arvo on muuttunut yli 150 kertaa ihmisen historian aikana, ja nyt sen arvoa tarkastellaan viimekädessä atomikelloilla, joka taas kalibroidaan valonnopeudella. Tämänhetkisellä valonnopeudella, ei sillä mikä se alkujaan oli.

    Tähtien syntyminen on muutonkin kiinnostavaa, sillä jos maailmankaikkeus olisi vaikka 20 miljardia vuotta vanha, niin tähtiä olisi synnyttävä jokaisena minuuttina 6,655 miljoonaa kappaletta, jotta saavutettaisiin nykyarvio n. 70 000 000 000 000 000 000. Sen sijaan, että edes jossain tuolla ulkona havaittaisiin tähden syntymiä, kuolemia nähdään senkin edestä. Joskus niitä havaitaan 2-3 kolme per vuosi, joskus kuluu kymmeniä vuosia, mutta yhtä kaikki, ne ovat tähtien kuolemia (supernovia). Erinäisiä yrityksiä nähdä "tähden syntymä" tunnetaan astronomian lähihistoriassa, mutta ne ovat osoittautuneet usein kaasu/pölypilven läpi havaituiksi kirkkaiksi supernoviksi.


    "Precisely how a section of an interstellar cloud collapses gravitationally into a star a double or multiple star, or a solar systems - is still a challengin the ovetical problem...Astronomers have yet to find an in terstellar cloud in the actual proces of collapse."
    *(Fred L. Wipple, "The Mystery of Comets" 1985, p. 211, 213.)

    "....no one has unambiguosly observed material falling into an embryonic stars, which should be happening if the stars is truly still forming. And no has caught a molecular cloud in the act collapsing."
    *(Ivan Peterson "The Wind of Starbirth", Science News, Vol. 137, 30 June, 1990, p. 409)

    "The Orgin of stars repsent one of the most fundamental unsolved problems of contemporary astrophysics." *(Charles J. Lada and Frank S. Shu "The formation of Sun like stars", Science Vol. 248, 4 May 1990, p. 564)


    "No one really understand how stars formation proceeds. Its really remarkable".
    *(Scientific American, Vol 287, Oct 1992 p.30



    Jes. 40:26 ”Nostakaa silmänne korkeuteen ja katsokaa: kuka on nämä luonnut?”


    ASTRONOMIAN HISTORIAA

    Astronomian historia on yhtä pitkä kuin ihmiskunnan historia.
    Muinaiset kansat ovat suunnistaneet niin merellä kuin maallakin tähdistä. Esim. Gizan suuret pyramidit ovat ilmeisesti suunnattu juurikin tähtitieteen avulla pääilmansuuntien mukaan vain joidenkin kaariminuuttien virheellä. Antiikin kreikkalaiset kävivät teroittamassa astronomista kynäänsä Egyptissä, ainakin jos on uskomista Pythagoraan, Platoniin tai Thalekseen. On myös käynyt ilmi, että egyptiläiset kykenivät ennustamaan auringon- ja kuunpimennykset.
    Astronomiaa on osattu hyödyntää tietyssä määrin erilaisten tietojen hankintaan liki jokaisen kansakunnan yhteydessä jo tuhansia vuosia. Astronomiaa on osattu myös soveltaa itsensä maapallon muodon tutkimiseen jo n. 2300 vuotta sitten. Jotkin antiikin snobit yrittivät vielä 2500 vuotta sitten muovata maapallosta litteää kiekkoa. Myöhemmin modernimmat snobit yrittivät uskotella, että kristityt ovat ”raamatussaan” väittäneet maapallon olleen litteä. Niin tai näin, Raamatullinen maailmankuva on aina ollut pallo.


    n. 300 eKr. Erastostenes Kyreneläinen (n.310-230 eKr.) määritti maaPALLON ympärysmitan. Satelliittiajan tarkkuuksiin mies ei päässyt, mutta melko lähelle sentään (39 984 km).
    Auringon ja maapallon välistä etäisyyttä on pohdittu akateemisella puolella tiettävästi n. 270 eKr. Tuolloin tulokseksi saatiin Aristarkhosen luotsimana 4,8 miljoonaa kilometriä. 150 jKr. tulos kasvoi 8 miljoonaan kilometriin. Kopernikuksen aikoihin (1543jKr.) tulos romahti 3,2 miljoonaan kilometriin. 1800 luvulle tultaessa matka venyi 148,29 miljoonaan kilometriin ja vasta v.1976 päästiin nykyisiin tarkkuuksiin (149 597 870 km.)

    Kaukoputkien yleistyessä (kaukoputki keksittiin vir. Hollannissa n.1606-1608): kun matematiikan professori Galileo Galilei kuuli kaukoputkesta, hän alkoi rakentaa sellaisia itselleen. Mies teki havaintoja kuun vuorista, hän havaitsi Jupiterin neljä suurinta kuuta. Mies tarkkaili putkillaan aurinkokuntaa ja eri kappaleiden liikkeitä niin ahkerasti, että kirjoitti teoksen ”Tähtien sanansaattaja" Sidereus Nuncius <”.>
    Läntisen astronomian historiaan kuuluu niin ikään Kopernikus, Tyko Brahe (1564-1601) matemaatikko Johannes Kepler (1571-1630) Sir Isaac Newton (peilikaukoputki) (1642-1727),


    Värikkyyttä ei ole astronomian historiasta koskaan puuttunut, eikä tule puuttumaan. Pääosa avaruustutkimuksen rahoituksesta on aina valunut valtaa pitävän sektorin pohjattomiin saaveihin. Toisaalta ei voida kieltää, etteikö ateistisektorin astronominen huippututkimus olisi tuottanut hedelmää historian aikana. Esim. brittiläinen tähtitieteilijä John Herchel (v.1843) näki kuussa laitteillaan tumman punaisia unikkovainioita, vihertäviä basalttivuoria, valkeita rantoja, sinisiä meriä, suuria eläinlaumoja ja, kuinka ollakaan, ihmisen kaltaisia olentoja!
    Nämä noudattivat totta kai kehitysopillisen historian kaavaa (kuten myös humanoidi höpinätkin). Herchel kuvasi näkemäänsä seuraavasti:
    ”Korkealla metsäisellä kallioluodolla oli suuria siivekkäitä olentoja. Niiden hieman kellertävät kasvot muistuttivat orangutangin kasvoja, mutta olivat jalostuneemmat, avoimemmat ja viisaammat kuin orangutangeilla. Tukka oli paksu ja kihara, mutta ei villava. Olennot keskustelivat ilmeisesti vilkkaasti elehtien ja jalkojaan liikutellen.”
    Kehitysoppi oli jo tuolloin voimakkaasti iskostunut tutkijoiden korvien väliin. Vielä 1940-50 -luvuilla puhuttiin Kuussa kasvavista jäkälistä.

    LÄHTEITÄ


    -Albrecht Unsöld, Bodo Baschek, W.D. Brewer (translator). The New Cosmos: An Introduction to Astronomy and Astrophysics. Springer. ISBN 3-540-67877-8.

    -Die grossen Rätsel unserer Welt, (Käännös) ISBN 951-643-570-X

    -Pieni Avaruuskirja, Kelhä Väinö. ISBN 951-566-030-0

    -Maailmankaikkeus 2007, Ursa.

    -Tähdet ja Avaruus 1/2007

    *300 x valon nopeus:
    Scientist claim they have broken the ultimate speed barrier: the speed of light in research carried out in the United States particle physict have shown that light pulses can be accelerated to up 300 times their normal velocity of 186 000 miles per s. Dr. Lijun Wang, NEC Recearch Institute Prinston, who transmitted a pulse of light towords a chambers filled whit specially treated cesium gas.
    ....................................................................................................................................

    Anekdoottina valonnopeuden "vakioon".

    "Avaruudessa matkanneen fotonin on havaittu saapuneen perille jopa minuutin myöhemmin kuin sen samaan aikaan lähtenyt kumppani. Magic teleskoopin merkillinen havainto julkistettiin marraskuussa Dortmundissa pidetyssä kokouksessa. Mikäli löytö on aito, valonnopeus ei ehkä olekaan vakio."

    "Varmistus kumoaisi monta teoriaa".

    "Jos havainto on oikea, se olisi Nobel-palkinnon arvoinen löytö" hehkutti astronomi Subir Sarkar syyskussa ilmestyneessä New-Scientist-lehdessä, jossa käsiteltiin alustavia tietoja Magicin havainnoista."

    "Uusia mittauksia on tarkoitus tehdä myös muissa vastaavanlaisissa kohteissa. "Se edellyttää kuitenkin voimakasta purkausta ja todella nopeita kirkkauden muutoksia", Sillanpää kertoo."


    *Tähdet ja Avaruus 1/2008 s. 22-23