TEEMUN EVOLUUTIOKRIITTINEN SIVUSTO
PÄIVITETTY 2015/12/17
ETUSIVU


ETUSIVU

EVOLUUTIOVÄÄRENNÖKSET
  • Johdanto
  • Ernst Haeckel
  • Propaganda
  • Vertailua
  • Ihmisen evoluutio
  • Tuoreet

    DAWKINSIN LUENTO

    MAKROEVOLUUTIOTEORIAN RISTIRIITOJA

    AAMUNKOITON LOHIKÄÄRMEET

    EVOLUUTIOKAISLIKOSSA PUHISEE

    GEOLOGIA

    NOOA

    GEENI

    ELÄMÄN RESEPTI

    NEANDERTALILAISET

    JÄÄKAUSI

    MAMMUTIT

    SURKASTUMAT

    AVARUUS

    LUONNONVAKIOISTA

    BIG BANG

    KUINKA VANHA MAA ON?

    SUKLAAN EVOLUUTIO

    TUNTEEKO HISTORIA JEESUKSEN?

    VIIKUNAPUUN MERKKI

    KLAUKKALAN OHITUSTIE

    FOSSIILIT

    DA VINCI -KOODI

    JUUDAKSEN EVANKELIUMI

    ISÄNPÄIVÄ

    LUCYN LAPSI?

    KOLMANNES EI USKO KEHITYSOPPIIN

    RADIOMETRINEN AJOITUS?

    PELON EVOLUUTIO

    HIIDENKIRNUT

    SUSILUOLA

    SILMÄYS NÄKÖAISTIIN

    PEDON MERKKI ?

    JEESUKSEN LUUT OVAT LÖYTYNEET?

    PÄIHTEET

    J. R. R. TOLKIEN

    SUOMEN HISTORIAA

    J. A. M.

    ELOKUVAT

    TV-SARJAT
  • Postimies Pate

    TV-7

    KUKA MINÄ OLEN?

    BODOM

    AUTOT

    KRONOLOGIA

    KOIRAELÄIMET

    KARTANONKOSKI KUVINA

    VANTAA KUVINA

    HOUSE

    ARKKITEHTUURI

    EGYPTIN KRONOLOGIAT ?

    KIRJAT

    RADIO 3 v. 1987-1996

    TYYSTIN SEKALAISET KUVAT

    TIEDE-LEHDEN ID ARTIKKELISTA...

    TIETEELLINEN KREATIONISMI RY

    ILMOITUSTAULU

    EVOLUUTIOON KRIITTISESTI SUHTAUTUVIA TIEDEMIEHIÄ

    PALAUTE

    LINNOJA

    TURKUA KUVINA

    PRISMA TV1 1.10.2007

    ILPPA

    VIHTIÄ KUVINA

    KATSAUS ATEISMIN HISTORIAAN

    HELSINKI MOTOR SHOW 2007

    MIELIPITEITÄ EVOLUUTIOFILOSOFIASTA

    LINKIT

    RHODOPUISTO

    JEESUS-MARSSI 2008

    TUUSULA KUVINA

    NURMIJÄRVEÄ KUVINA

    JULKILAUSUMA EVOLUUTIOSTA

    ESPOOTA KUVINA

    MAA KOLMANNESMITTAAN

    KOTIMAAN MITTAUSTA 375 VUOTTA

    JAAKKO JUTEINI 1781-1855

    DARWIN 200 RIEMUVUOSI

    ZEITGEIST ELOKUVA

    HAROLD LLOYD

    REKRY 09

    EI GAP-TEORIOILLE

    VANTAA KUVINA II

    UUSI ASELAKI PUHUTTAA

    KARKKILA KUVINA

    JÄRVENPÄÄ KUVINA

    NISSAN NOTEN AJOVALON VAIHTO

    WIKILEAKS

    Hikka Pemasen blogi

  • 

    GEENI




    Video solun sisäisestä maailmasta.
    http://www.studiodaily.com/main/technique/tprojects/6850.html
    linkki

    "Evoluutio vs. LUOMINEN" -aihepiirin sekalainen kotisivusto vaatii kaiketi lyhyen ja sitäkin sekavamman artikkelin tiedemaailmaa kutkuttavista geeneistä. Geenitieteen perustaan muurasi ensimmäiset peruskivet mm. munkki Gregor Mendelin. Mies julkaisi "mielettömyydeltä" haiskahtavan hernekokeensa v. 1865-66. Vuonna 1869 DNA eristettiin ihmisen valkosoluista.



    eläinsolu

    Suurempaa julkisuutta nämä empiiriset perinnöllisyyskokeet saivat vasta 1900-luvun puolella. Mendelin:stä tuli työnsä ansiosta perinnöllisyystieteen "isä". V.1944 geenitutkimus oli edennyt siihen pisteeseen, että jotkut tahot alkoivat tuumailla ääneen, voiko geneettinen informaatio, joka on tallennettu DNA:n emästen tiettyyn järjestykseen, todellakin syntyä evoluutioprosessin kautta. Tätä nykyä geenin määritelmä on: (perintötekijä) >sen pituinen pätkä kromosomin DNA-ketjua, että sen sisältämä koodattu biologinen informaatio riittää yhden valkuaismolekyylin rakentamiseen. Jos taas valkuaisaine on rakentunut useasta peptidiketjusta, geeniksi katsotaan yhden ketjun valmistusohje. Informaatio sisältyy DNA:n emästen järjestykseen. Tumaa onkin verrattu ammattikirjallisuudessa kirjastoon ja kromosomia hyllyyn, jossa on joukko "tee se itse" -kirjoja. Näissä teoksissa on vain neljä kirjainta, DNA-ketjusta loittonevat emäkset adeniini, tymiini, sytosiini ja guoniini. Jokaisessa solussa on näillä (A, T, C, G) kirjaimilla kerrottu koodi, joka pienellä fontilla kirjoitettuna täyttäisi 2000 kappaletta normaalin romaanin kokoisia kirjoja. Koko ihmisen geneettinen koodi veisi kirjahyllystä tilaa 120 000000000000 kirjan verran. Ihmisessä onkin DNA:ta yli 90 miljardia kilometriä. Ainoatakaan millimetriä ei synny evoluution mekanismein. Jokaisessa tumallisessa solussa on 198cm DNA:ta. (DNA=Deoksiribonukleenihappo 15% tymiiniä, adeniinia 15%, sytosiinia 35%, guaniinia 35%. )

    1800-luvulla valtiollisen kirkon asema oli hyvin voimakas Euroopassa, kuten oli ollut jo satoja vuosia. Kirkon poliittista valtaa oli jollakin tavalla alettava nakertaa. 1800-luku tunnetaankin Darwinistisen filosofian aikakautena. 1800-luvun puolivälissä, kun kehitysoppi niitti mainetta nolla-argumenteillaan, ei tunnettu oikeastaan mitään solun sisäisestä maailmasta. Pikkupojat olivat toki bonganneet auton rekisterinumeron, mutta auton moottoria, mekaniikkaa, polttoainetta, katalysaattoria, öljynputsaria tai kuskia ei kukaan ollut huomioinut. Elävä solu, josta jokainen biologinen eliö koostuu, on itsessään redusoimaton "biologinen tehdas."

    Solun osia ovat
  • Solukalvo: lipideistä koostuva aktiivinen solun raja. (osmoosi pitää solun kasassa.)
  • Solulima kalvosto: lipidikalvoja solunesteessä. (ne toimivat kiinnitysalustana)
  • Mitokondrio: solun voimala, josta tutkijat arvioivat riittävän uusia havaintoja ainakin 80 vuodeksi eteenpäin.
  • Ribosomit: pääsosin RNA-molekyyleistä koostuvia kaksiosaisia komponentteja. Näiden pinnalla tapahtuu valkuaisaine synteesi. (valkuaisaine tehdas) Rakentuminen tapahtuu Riboosissa, perimän kirjoitus Ribosomissa.
  • Golginlaite: valkuaisaineiden kalibrointi. Valkuaisaineet saavat 3D -muotonsa Golginlaitteessa.
  • Sentriolit: eli keskusjyväset 2 per solu. (solun jakautumisen eräs ehto, solu jakautuu tasaisesti tämän avulla.)
  • Tuma: eli nukleus - solun johtokeskus. Tuma pitää sisällään tumalimaa ja kromosomit. Valkosoluissa on useita tumia.
  • Kromosomit: koostuvat mm. DNA molekyyleistä ja niitä tukevista valkuaisaineista.
  • Tumajyvänen: täällä valmistetaan mm. Ribosomeja.
  • Lysosomi: solun tärkeä "ongelmajätelaitos". Lysosomeja on melkein kaikissa eläinsoluissa, lisäksi sienissä ja joissain levissä. Lysosomit toimivat solun sisäisten tai ulkoisten aineiden hajoituksessa sekä vieraiden aineiden hajoituksessa/ hävittämisessä. Runsaimmin Lysosomeja on soluissa, jotka ottavat ravintoaineita Fagosytoosin tai Pinosytoosin avulla. Näissä toiminnoissa primaarinen lysosomi yhtyy solun sisään tulevaan materiaaliin sekundaariseksi lysosomiksi eli fagolysomiksi, jossa materiaali entsymaattisesti hajoaa.


  • Ihmisessä on n. 200 eri solutyyppiä.


    Lisäksi kasvisolu

  • sisältää viherhiukkasia yhteyttämiseen. (Soluelimiä, jotka on suunniteltu energian sitomiseen. Viherhiukkasia on kasvisolujen ohella leväsoluissa ja syonobakteereissa. Viherhiukkasissa on kaksinkertainen kalvo ja niiden sisällä on kalvostoa yhteyttämistä varten. Viherhiukkasilla on omaa DNA:ta.
  • omaa jäykän rakenteen - tukirakenne solukalvoston ulkopuolisessa osassa ja solunesterakkula eli vakuoli.
  • sisältää solunesterakkulan joka täyttää koko solun.
  • on myös isompi kuin eläinsolu.
  • sisältää solunestettä joka työntää viherhiukkaset solun reunaan -> auttaa yhteyttämisessä.
    (Kasvisolun soluseinä on jäykkä ja monikerroksinen. Se koostuu selluloosasta, hemiselluloosasta, pektiinistä ja ligniinistä. Vahva soluseinä tukee solua kun se ottaa vettä osmoosin avulla sisäänsä.)

    Peroksisomeja on kasvi- ja eläinsoluissa. Ne pilkkovat vetyperoksidia katalyysientsyymeillä. Vetyperoksidia syntyy soluaineenvaihdunnassa.

    Fotosynteesissä (jota kasvisolu tekee) epäorgaaninen energia muuttuu orgaaniseksi. Kasvi rakentaa itsensä hiilidioksidista, valosta ja vedestä. Fotosynteesi koostuu useista reaktioista, joita katalysoi yli sata erilaista entsyymiä.


  • Pääosa perinnöllisestä informaatiosta on kromosomeissa olevassa DNA:ssa (ihmisellä diploidinen 2n=46). DNA:ta on myös mitokondrioissa ja kasvisolujen viherhiukkasissa. Pitkään luultiin, ettei mtDNA periydy kuin äidiltä lapselle, mutta osa isän mtDNA:sta periytyy jälkeläiselle (*New Scientist-lehti 14.6.2003). Suvullisessa lisääntymisessä puolet kromosomeista tulee äidiltä ja puolet isältä. Kutakin kromosomia on kaksi kappaletta (vastinkromosomit). Kullakin geenillä on oma paikkansa kromosomeissa.


    DNA = Deoxyribo Nucleic Acid. Deoxyribo viittaa tiettyyn kemialliseen rakenteeseen. Nucleic viittaa solujen tumaan. Acid tarkoittaa happoa.


    Vuonna 1869 DNA eristettiin ihmisen valkosoluista, 1944 DNA:n osoitetiin välittävän geneettistä informaatiota, 1953 DNA:n kaksoiskierre ratkaistiin, 1962 Restiriktioentsyymit keksittiin, 1966 Geneettinen koodi selvitettiin, 1972-73 DNA:n kloonaustekniikat kehitettiin, 1975-77 DNA:n nopea sekvensointimenetelmä kehitettiin, 1982 Ensimmäinen siirtogeeninen hiiri, 1985 PCR-reaktio keksittiin, 1991 Automaattinen DNA-sekventointi kehitettiin, 1997 DNA-mikrosirut, 1998 Ensimmäinen monisoluisen eliön (sukkulamadon) koko genomi selvitettiin, 2001 Ihmisen perimän alustava sekvenssi julkaistiin, 2003 simpanssin ja ihmisen genomi tarkentuu, 2003-2005 Ihmisen "roska DNA":sta löytyy 6 uutta funktiota ja ihmisen geenimäärä putoaa alkuperäisestä 100 000:sta 23 500.

    Tuoreessa Saksalaisessa geenitutkimuksessa E-colin genomia vähän leikeltiin proteiinievoluution mallintamisen nimissä. Tutkijat ottivat yhdestä proteiinista osan ja laittoivat sen päähän näitä genomin paloja (kaikki 140 nukleotidia.) Kokeessa mm. seurattiin kuinka moni näistä erilaisista variaateista muodostaa ns."fouldautuvan proteiinin" (proteiini, jolla todetaan olevan rakenne). Suhteellinen tulos oli 10 potenssiin -7. Kun tulos suhteutetaan E- colin genomin kokoon 5 kertaa 10 potenssiin 6 (emästä) (n.4400 geeniä). 10 potenssiin -7 kuvaa siis todennäköisyyttä jolla saadaan rakenne fuusioproteiinille (yksi kymmenestä miljoonasta). Äärimmäisen harva näistä yhdistelmistä tuottaa siis edes rakenteen, ja kuinka monessa lie edes funktiota? Kloonejakin siis löytyi peräti 8 kpl (eli siis 8 fuusioproteiinivarianttia joissa oli rakenne). Näistä vain 3 kpl oli liukenevia, 5 oli liukenemattomia (eli mahdollisuus toiminnallisen partnerin löytymiseen on tällöin häviävän pieni). Ihmisten ja simpanssien populaatiot ovat aika paljon hitaampia kuin esim. mikrobien, silti tähän Luomakunnan suurimpaan muutokseen on mennyt vain muutama miljoona vuotta?


    Geeniduplikaatio

    Problems in gene duplikation theory:
    -Selection can only improve existing functions.
    -Simulations shows that step-by-step amino acid changes do not produce novel proteins.
    -Tetraploid frogs have 2 sets of genes but practically no change durring supposed millions of years of evolution.
    -Many species purify their genomes from unnecessary DNA.
    -Experianmental evidence shows that activity is rapidly lost without selection pressure.


    Most recent genes number (h. sapiens) are 19300.

    Science 2000 290, 1151 M. Lynch & Conery; kirjoittavat,että geeniduplikaatio syntyy keskimäärin yhtä geniä kohden sadassa miljoonassa vuodessa. Duplikaatioiden syntyminen on teoriassaa samaa luokkaa kuin pistemutaatioiden syntyminen. Suurin osa duplikaateista hiljenee. Jäljelle jäänneissä geeneissä on voimakas selektio(puhdistava)vaikutus. "Duplikaatit katoavat nopeasti. prosesseille, jotka tuottaisivat uusia modifikaatioita ei jää tilaa." *Hooper & Berg, Upsala Univ. (MBE 20, 945, 2003). Geeniduplikaatioiden funktioavaruudessa on siis saarekkeita, joiden välillä on erittäin suuria aukkoja, joiden välillä ei ole mitään toiminnallisia alueita. Jos exon suffling prosessi tapahtuisi ilman luonnonvalinnan suojaa, voidaan ajatella, että syntyisi hyvin nopeita mutaatioita (teini-mutantti kilpikonnia... ei vaineskaan) Mutta ongelmana tässä on nopea tuhoutuminen. Nopea prosessi tuhoaa geenin. (Hyöty jää siis olemattomaksi alla sadassa miljardissa vuodessa yms.)



    (Recombination shuffling)

    Transfer of genetic information
    -Information cannot be transmitted over long time periods whitout deterioration due noise (kohina).

    -Nucleic acids obey this general law because in the absence of selection, the information they code will be degraded by random errors in the copier process and by environmental damage.
    *Reanney, D.C. Genetic and genome desing. In Cold Spring Harbor Symposia on Quantitative Biology Vol LII.


    From fold A to B

    Exploring the conformational properties of the sequence.
    Space between two proteins whith different folds.

    A: spectrin SH3 domain
    B: B1 domain of steptococcal protein G.
    *Blanco et al. JMB 285



    -No longer perioids of nonfunctionality can exist.
    (relaxed selecton pressure)
    -Positive selection is needed for evolution by gene duplication.
    (Ohta PNAS, 99, 16134, 2002)

    -Pyrifying selection effects the gene duplicates.
    (e.g. in tetraploid frog; Hughes and Hughes, MBE, 1993)


    Sequence space?

    -A 100-amino acid protein can be built in 20^100 (1,3x10^130) different ways.
    -We can compare this figure to the mass of the Earth that is about 6 x 10^27g.
    -If this mass would be made of different 100 amino acid proteins we have about 3 x 10^47 sequenses.


    Step-wise change of SH3 to PG


    -low sequence identity
    -very different 3-D stucture
    -different mutation strategies used
    -change from SH3 to PG only when SH3 core amino acids changed

    Conclusion?

    -The core is necessary to stabilize the stucture but not sufficient to specify it.

    "It is tempting to speculate that in order to chance the fold of one sequence into another, its hydrophobic core needs to be destroyed while simultaneosly introducing the new one".

    -The sequence space between SH3 (62aa) and PG 57aa is enormous

    "Experimental results suggest that it is unlikely to happen that highly optimised sequence space determining one fold would overlap whith other sequence spaces determing another fold".


    Selektiosuoja/luonnonvalinta suoja on hidas:

    Äitisolu, joka tekee esim. 10 tytärsolua (geeni jokaisessa solussa). Jos seitsemässä solussa on muutoksia jotka pitävät toimintaa yllä ja kolmessa häiriöitä proteiinin toiminnalle, niin luonnonvalinta poistaa ne. Jotta geeni voisi säilyä on sillä oltava selektiosuoja. Geenin "tuotteiden" on oltava funktionaalisia, jotta yksilö pysyisi hengissä. Ei saa siis tapahtua muutoksia, joissa ne pudotetaan pois. Ilman suojaa voidaan tilastollisesti ajatella, että saadaan suuria määriä uusia geenejä. Mutta ongelmia on silti, sillä muutos on äärimmäisen olematonta...(hidasta).

    Kehitysoppi edellyttää suuria määriä uusia geenejä...>yksisoluisista monisoluisiin ...> kambrin räjähdys ...eläimestä ihmiseksi (jne.). Suuria geenimassoja ei voida teoriatasolla synnyttää evoluution kautta. Simulaatioissa proteiinin pienin sekvenssirakenne on järjestetty uudelleen tai proteiinialueita siirretty paikasta toiseen. Tietokonesimuloinnilla saadaankin tehokkain teoreettinen proteiinisekvenssin uudelleen järjestyminen aikaiseksi. Pistemutaatiot ovat äärimmäisen hatara keino. Exon-teoriaa vauhdittamaan on esitetty hyppiviä geenejä (virustyyppiset ratkaisut), sekä itsenäisten geenien teoriaa, joka kuitenkin toimii teoriassakin vain rajoitetusti. Teoriaa ei kuitenkaan voi aivan olettaa tapahtuvan tuosta vain, sillä randomilla elementtien siirto osuisi taatusti harhaan useammin kuin kerran.

    (Tandem repeat: toistojakso= DNA:n kopioinnin aikana jokin jakso kopioituu useaan kertaan. Deleetio= DNA-jakson häviämä. Insertio= DNA-jaksoon on joutunut ylimääräisiä nukleotideja -ihminen-. Duplikaatio= DNA-jakso kopioituu kahdesti normalain yhden sijasta. Translokaatio= DNA-jakso kopioituu homologiseen vastinkromsomiin sukusolujen jakaantumisen aikana -ihminen-.)

    Ihmisen sukulinjan pistemutaatioiden ilmaantumisvauhti on tutkimusperusteisen arvion (20 perhettä) 1,56 x kymmenen miinus 8 nukleotidia eli 93,6 mutaatiota syntymää kohden. Cambell & Eichler, 2013 "...on tärkeä huomata, että kaikissa näissä tutkimuksissa suodatetaan merkittävä määrä uusia muunnoksia väärien positiivisten poistamiseksi ja että usein genomin rusaasti toistuvat jaksot jätetään huomioimatta...tiettyihin eksonisekvensseihin tai muihin alueisiin kohdistuneet tutkimukset ovat paljastateet suurempia mutaationopeuksia..."




    "We found that successful gene shuffling is very rare among such conserved genes. For example, we could detect only 48 successful gene-shuffling events in the genome of the fruit fly Drosophila melanogaster"
    .....................................................................................................................................................

    "The rarity of gene shuffling in conserved genes"

    Cavin C Connant and Adres Wagner * Genome Biol. 2005;6(6):R50. Epup 2005 May9.

    Reasons why gene duplication does not effectively create novel folds?

    -Mutational proces too slow (substitutions, indels, fixation in the population)
    -Selection usually prevents too large changes
    -Subfunctionalzation operates under existing functions(s)
    -Alternative splicing affects only a small region and operates under existing functions
    -Evolution under relaxed selection pressure produces pseudogenes
    -Nonfunctional genes removed quicly from the genome





    Human and Mouse Genetic Similarities?

    Present genomic sequences provide evidence that the human and mouse genomes are significantly more rearranged than thought.

    A large number of microrearrangements is required to explain the differences in draft human and mouse sequences.





    Human - Mouse sequencing

    Comparative genetic maps were used for defining ~180 conserved segments (syntety blocks) in the past.
    Human and mouse genomes share 281 syntety blocks of size at least 1 MB (245 rearrangements of these block)
    Evidence of at least 3170 microrearrangements that happened within the syntety block.

    (Pevzner & Tesler (2003) Genome Research 13, 37-45)









    "Large-scale comparison of intron positions in mammalian genes shows intron loss nut no gain"

    (Scott W. Roy, Alexei Fedorov & Walther Gilbert) OH 43614-5809

    >Comparison of intron-exon structures in 1560 human-mouse orthologs and 360 mouse-rat orthologs
    10 020 intron positions (human-mouse)
    1 459 intron positions (rat- mouse) <<>> and 360 mouse-rat <<>>
    10 020 intron positions (human-mouse)
    1 459 intron positions (rat- mouse) <<>> and mouse-rat <<>>
    10 020 intron positions (human-mouse)
    1459 intron positions (rat-mouse)


    7158-7162 PNAS June 10, 2003 vol. 100 no. 12

    Exon-Intron stucture of genes

    -Two theories: Intron - early & Intron -late
    -The finding of 6 separate exact intron deletions in rodent lineages in the absence of any additions suggest that the process of intron loss may have a higher rate than of intron gain in mammals.

    -We found no intances that resembled intron gain, suggesting that the mechanism of intron gain are nonfuctional in mammals.
    -If so, where did the introns come from?
    -Do we have "degenerated genome" ?
    *(A. Eggen 2003)
    ....................................................................................................................................................

    "The sequencing of the chimpanzee gemome will reveal no more directly about the origin of human traits than the sequence of the human genome tells us about how to contruct a healthy baby"
    S.B Carrell, Genetics and the making of Homo Sapiens Nature (2003) 422, p. 856



    Nature Vol 424 14 August 2003









    TANGLED GENES. In the classic view of the genome (top), individual genes were distinct segments of DNA that a cell transcribed into RNA whole and in one direction. New data show that multiple and overlapping genes can occupy a single strip of DNA that also produces several functional RNAs that don\'t encode proteins (bottom, not to scale).


    .....................................................................................................................................................

    Musiikkia geeneillä


    Geenien DNA-molekyylejä voidaan käyttää nuotteina, joita soittamalla syntyy kaunista musiikkia. Los Angelesissa toimiva tutkija Susumo Ouon tuli ajatelleeksi DNA-in rakenteiden muuntamista diatonisen asteikon nuoteiksi. Guaniinista tuli D tai E, adeniinista F tai G, tymiinistä A tai H ja sytosiinita C. Käyttämällä tätä avaimena erään nisäkkään geenien rakennesekvensissä loi Ouon musiikkia, joka muistutti J. S. Bachin tekemää. Ouonin pienonsoitonopettaja innostui asiasta niin että esitti teoksen eräässä kirkkokonsertissa. Kirjolohen geenistä Ouon loi Shubertin tyylin kaltaista musiikkia ja hiiren geeniaineksesta syntynyt musiikki toi mieleen Chopinin.
    (*Tieteen Kuvalehti lokakuu 1987)

    Geenien pohjalta tehtyä musiikkia löytyy mm.:
    http://www.melosync.com/
    http://www.oursounduniverse.com/samples/samples.htm



    SOLUJEN TOIMINTAA

    http://www.wfu.edu/~macoskjc/Courses/Inner Life of the Cell.wmv
    http://www.wfu.edu/~macoskjc/Courses/XVIVO_Harvard_cell_movie.wmv
    http://www.wfu.edu/~macoskjc/Courses/XV3.wmv
    http://www.wfu.edu/~macoskjc/Courses/ch02(real).mpg
    http://www.wfu.edu/~macoskjc/Courses/ch03.mpg
    http://www.wfu.edu/~macoskjc/Courses/kinesin french.wmv
    http://www.wfu.edu/~macoskjc/Courses/ch09.mpg
    http://www.wfu.edu/~macoskjc/Courses/DNAclip.wmv
    http://www.wfu.edu/~macoskjc/Courses/translation_movie.wmv
    http://www.wfu.edu/~macoskjc/Courses/flagellarAssembly.wmv
    http://www.wfu.edu/~macoskjc/Courses/clath.wmv
    http://www.wfu.edu/~macoskjc/Courses/Ribosome.wmv
    http://www.wfu.edu/~macoskjc/Courses/Ribo.wmv
    http://www.wfu.edu/~macoskjc/Courses/Cillia.wmv


    Viiteet ja Lähteet:


    http://genomebiology.com/2005/6/6/R50

    Tomoko Ohta National Institute of Genetics

    http://www.pnas.org/cgi/content/full/99/25/16134

    http://www.genome.org/cgi/content/full/10/4/483

    Genome Res. Home page Z. Kan, EC Rouchka, WR Gish, and DJ States ... Genome Res., May 1, 2001; 11(5): 889 - 900. [Abstract] [Full Text]

    Lynch M, Conery JS: The evolutionary fate and consequences of duplicate genes. Science 2000, 290:1151-1155. [PubMed Abstract][Publisher Full Text]
    http://www.uku.fi/laitokset/anat/sob/RNAlajit.htm

    http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kemia2/dna.html

    http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kemia2/rna.html

    http://www.avoin.helsinki.fi/laaketiede/sanasto.asp?show=RNA



    Biochemical Design: Elegant Chemical Logic

    * A new study highlights the elegant logic of the cell\\\'s chemical systems and provides more evidence for
    biochemical intelligent design.

    Researchers have demonstrated for the bacterium Bacillus subtilis that
    the majority of genes are located on the DNA\\\'s leading strand during the replication process.
    This arrangement allows the cell\\\'s machinery to access the information on the leading strand without
    hindering DNA replication. Such would not be the case if the majority of genes were located on the
    lagging strand. The elegant organization of gene structure reflects pre-planning that bespeaks of a
    Divine Designer.
    + Jue D. Wang, Melanie B. Berkmen, and Alan D. Grossman, "Genome-Wide Coorientation of Replication
    and Transcription Reduces Adverse Effects on Replication in Bacillus subtilis," Proceedings of the
    National Academy of Sciences, USA 104 (2007): 5608-13.
    * Related Resource
    + Fazale R. Rana, "Protein Structures Reveal Even More Evidence for Design"


    Ensimmäinen pussieläimen genomi on kartoitettu.
    Noin 20 000 proteiineja koodaavaa geeniä, jotka ovat samanlaisia kuin nisäkkäissä.
    Erot johtuvat säätelygeeneistä.

    http://www.the-scientist.com/news/home/53187/%3Ehttp://www.the-scientist.com/news/home/53187/
    linkki


    Genettinen rappio on tutkimusperäinen toteamus tai fakta. (Crow 1997- Lynch 2010) antaa ymmärtää tutkimusperäisesti, että ihmisen kelpoisuus vähenee 1-2% sukupolvesssa. Voidaan puhua jopa 5 % tasosta. Mutaatiot kasaantuvat huomattavasti nopeammin, kuin aikasemmin luultiin.