Uusimmat alimpana v. 2009 uudet

JOKELAA...

Tuusulan kunta on perustettu v. 1643, mutta ensimmäisen jälki ajassa löytyy vuodelta 1420. Kyse oli Tallinnan matkalla menehtyneen Paavonpoika Nacke:n perinnöstä ja siihen liittyvästä asiakirjasta velipojalleen Hannu Paavonpojalle.
Tusbyn alueen varhaista (1400-1770 jKr. historiaa selvitti parhaan kykynsä mukaan 1700-luvulla linnoitusupseeri Andres de Bruce (1723-1787), joka päätyi upseerin ja herrasmiehen urallaan mm. Uudenmaan-Hämeenlinnan läänin maaherraksi. Näin ollen myös suuri osa epävirallisesta historian kirjoituksesta on säilynyt kuntahistorioitsijoille 2000-luvulle. Vanhoja asiakirjoja säilytettiin pitkään Ruotsinkylän Johannisbergin kartanossa, jota de Bruce isännöi omana vaikutusaikanaan. A. de Bruce oli naimisissa Hedvig Juliana Nordenskiöldin kanssa, jonka veljen pojanpoika oli tutkimusmatkailijana ja pohjolan kartoittajana tunnetuksi tullut Nils Adolf Erik Nordenskjöld.
Oman kartanonsa isäntäluettelon Bruce selvitteli seuraavasti:
v. 1491 Antti Niilonpoika (Andres Nilson)
v. 1527 Pekka Antinpoika (per Anderson)
v. 1576 Heikki Pekanpoika (Hindrik Person)
v. 1587 Lauri Heikinpoika (Lasse Hindrikson)
v. 1668 Lauri Heikinpojan perilliset...


Asiakirja vuodelta 1491 antaa "ajankuvaa". (Eletään yhä Pähkisaaren rauhan aikakautta).

”Tiedoksi tulkoon kaikille niille, jotka tämän kirjeen kuulevat tai näkevät, että vuonna 1491 jälkeen Kristuksen syntymän, jolloin minä Niklis Sybertssinpoika pidin kunniallisen ja jalosukuisen miehen Erik Botenpojan käskystä syyskäräjiä Helsingin pitäjän rahvaalle kunniallisen ja jalosukuisen Niilo Pentinpojan ja useiden hyvien miesten läsnä ollessa pyhän Jaakobin päivän jälkeisenä tiistaina (26.7.), tuli oikeuden eteen kunnon mies Antti Ollinpoika Lahelasta sekä luovutti erään veromarkan maan omasta ja perillistensä puolesta kunnon miehille Antti Niilonpojalle ja Olli Pekanpojalle ja perillisilleen; se on Lahelassa sijaitseva maa, 20 Riian markalla ikuiseksi omaisuudeksi vesineen ja maineen, koto- ja takamaineen, mitään poisottamatta siitä, mitä siihen maahan on vanhastaan kuulunut. 12 todistajaa – joiden joukossa ei ollut tuusulalaisia - tutki, todisti ja vannoi mainitun luovutuksen lailliseksi. Koska kukaan ei halunnut vedota lautakuntaa vastaan, tuomitsin minä sellaisen todistuksen ja tutkimuksen jälkeen mainitun luovutuksen vakaaksi ja pysyväksi uhaten kolmen markan sakolla tätä minun tuomiota vastaan moittivaa. Varmemmaksi tiedoksi ja korkeammaksi vakuudeksi pyydän kunniallisia ja jalosukuisia miehiä Niilo Pentinpoikaa ja Erik Botenpoikaa painamaan sinettinsä tämän kirjeen selkäpuolelle, joka on annettu sinä vuonna ja päivänä ja siinä paikassa kun edellä mainittu.

*(FMU V: 319-320; Johannisbergin kartanon arkisto.)

uudet