TUUSULA KUVINA
(v. 2008)
Uusimmat alimpana v. 2009
uudet

Kunnalliseen hammashoitoon toivotaan lisää määrärahoja.

Tapionkivi

Huipulla tuulee...

Tapionkiveltä Hämeentielle pohj. suunt.

Lahelanrinne

Tuusulan järvi

Pub Päämaja.
(Paikalliset silmäätekevät kokoontuvat kyseisessä ravitsemuskiinteistössä debatoimaan päivänpolitiikasta.)

Tuusulan kunnantalo

Tuusulan kirkko

Lotta-museo

Käsityöläismuseo

Aleksis "pölhö-veljekset" Kiven kuolinmökki.

kuolinmökin kuolinvaja.

(Kellokoski)

Kellokosken kirkko

Kellokosken tehdasrakennus (Björkbodan Tehdas Oy) oli Carlander suvun hallinnassa 1800-luvun lopulta vuoteen 1962, jolloin se myytiin Fiskars-yhtymälle. 1900-luvun puoliväliin saakka Kellokosken Tehdas oli Tuusulan suurin työnantaja. V. 1962 työntekijöitä oli tehtaassa n. 300.(*HS 13.05.1962) Kuuluisin työntekijä tehtaassa lienee ollut heijariseppä Oscar Lehto, joka ahkeroi talossa 55 vuotta.
V. 1974 Kellokosken sarana / ym. metallituotanto siirrettiin muihin yksiköihin. 1979 tehtaan muutkin toiminnot myytiin ja lopetettiin, jolloin tehdas hiljeni lopullisesti.

Meijeriastioiden tehdasmaiseen tuotantoon tarvittiin helposti uusiutuvaa käyttöenergiaa, jota Kellokoski tarjosi. Laadun takaamiseksi 1920-luvun alussa tehtaaseen otettiin käyttöön ns. aineenkoetuslaitos, jossa tuotteiden laatua tarkkailtiin röntgenkuvauslaitteilla.
Kellokosken pato tuotti aluksi dynamon avulla 20 hevosvoiman verran energiaa, mutta muutamassa vuodessa sähköenergiaa otettiin valaistuksen lisäksi myös tehdaskoneisiin. Lisävirtaa hankittiin Mäntsälän sähkölaitokselta ja Imatran voimalta. Vuonna 1939 patorakennelmaa nostettiin seitsemään metriin ja sähköä saatiin näin käyttöön 500 000 kilowattituntia /v., eli kaikkiaan n. 40% vuotuisesta energian tarpeesta. Vedenpinnan nousu aiheutti tosin tusinalle maanviljelijälle hieman ongelmia.

Kellokosken patoalue. Patoalueen rantaan rajoittuu paitsi kirkon piha, niin myös Kellokosken kartanon miljöö. Kartano + 10 hehtaaria maata ostettiin Uudenmaan kuntien yhteispäätöksellä valtiolta mielisairaala toimintaan vuonna 1913. Kartanoa muunneltiin sairaalan tarpeita vastaavaksi arkkitehti E. A. Kranckin suunnitelmien mukaan. Ensimmäiset potilaat vastaanotettiin v. 1915. Päärakennus on rakennettu 1884-1889. 1795. Alueen ruukki tunnetaan myös nimellä Marieforsin ruukki.
JOKELAA...

(Jokelan Ärrä)

Jokelan koulu

Rusutjärvi

...ja tiedät mitä syöt.

Tuusulasta edullista tonttimaata...

Tuusulassa osataan ottaa vastaan vieraat... Kutsumattomatkin.

Joulukoriste

Entinen varuskuntakerho

Tie vain jatkuu jatkumistaan, siitä mistä sen alkavan näin...
Mäntsälän ja Tuusulan raja Linjatie.

Alkukesäistä Rusutjärven rantaa

Tuusulan Lahelan "uuden alueen" ensimmäinen rakennus.
Taustalla montun kaivajia.

Lahelaan nousee kymmeniä uusia omakotirakennuksia.

Heippa! Olen ukkeli Tuusulasta. Kerron hieman Tuusulasta. Tuusula (Tusby) on perustettu 365 vuotta sitten Keskisellä Uudellamaalla (Et. Suomen lääni). (Sijainti 60°24′10″N, 25°01′45″E.)
Kunnan kokonaispinta-ala on 225,43 km2, josta vesialaa 5,74 km2.
Taajamiin kuuluu: Tuusulan keskus / Hyrylä, Jokela, Kellokoski, Laurinmäki, Myllykylä, Nuppulinna ja Lahela. (+Riihikallio.) Suurimmat työnantajat ovat AW-Store OY, Finnfrost Oy, Kellokosken sairaala, Lemminkäinen Oyj, PaloDEx Group Oy, Seurakunta, Steris Finn-Aqua, Suomen Lehtiyhtymä Oy, Teline-Rami Oy, Tuusulan kunta, Tuusulanjärven ammattiopisto, Tuusulan yksiköt, Uudenmaan lääninvankila. Asukkaita Tuusulassa on 35 980.
Tuusulan vaakunakuva muodostuu piilukko tyyppisen ampuma-aseen lukosta ja laakerinlehvästä.

Tuusulaa vuodelta 1782. Kartta on rekognosointiprikaatin käsialaa.

Hyrylä v.1920
Tuusulan kunta on perustettu v. 1643, mutta ensimmäisen jälki ajassa löytyy vuodelta 1420. Kyse oli Tallinnan matkalla menehtyneen Paavonpoika Nacke:n perinnöstä ja siihen liittyvästä asiakirjasta velipojalleen Hannu Paavonpojalle.
Tusbyn alueen varhaista (1400-1770 jKr. historiaa selvitti parhaan kykynsä mukaan 1700-luvulla linnoitusupseeri Andres de Bruce (1723-1787), joka päätyi upseerin ja herrasmiehen urallaan mm. Uudenmaan-Hämeenlinnan läänin maaherraksi. Näin ollen myös suuri osa epävirallisesta historian kirjoituksesta on säilynyt kuntahistorioitsijoille 2000-luvulle. Vanhoja asiakirjoja säilytettiin pitkään Ruotsinkylän Johannisbergin kartanossa, jota de Bruce isännöi omana vaikutusaikanaan. A. de Bruce oli naimisissa Hedvig Juliana Nordenskiöldin kanssa, jonka veljen pojanpoika oli tutkimusmatkailijana ja pohjolan kartoittajana tunnetuksi tullut Nils Adolf Erik Nordenskjöld.
Oman kartanonsa isäntäluettelon Bruce selvitteli seuraavasti:
v. 1491 Antti Niilonpoika (Andres Nilson)
v. 1527 Pekka Antinpoika (per Anderson)
v. 1576 Heikki Pekanpoika (Hindrik Person)
v. 1587 Lauri Heikinpoika (Lasse Hindrikson)
v. 1668 Lauri Heikinpojan perilliset...
Asiakirja vuodelta 1491 antaa "ajankuvaa". (Eletään yhä Pähkisaaren rauhan aikakautta).
”Tiedoksi tulkoon kaikille niille, jotka tämän kirjeen kuulevat tai näkevät, että vuonna 1491 jälkeen Kristuksen syntymän, jolloin minä Niklis Sybertssinpoika pidin kunniallisen ja jalosukuisen miehen Erik Botenpojan käskystä syyskäräjiä Helsingin pitäjän rahvaalle kunniallisen ja jalosukuisen Niilo Pentinpojan ja useiden hyvien miesten läsnä ollessa pyhän Jaakobin päivän jälkeisenä tiistaina (26.7.), tuli oikeuden eteen kunnon mies Antti Ollinpoika Lahelasta sekä luovutti erään veromarkan maan omasta ja perillistensä puolesta kunnon miehille Antti Niilonpojalle ja Olli Pekanpojalle ja perillisilleen; se on Lahelassa sijaitseva maa, 20 Riian markalla ikuiseksi omaisuudeksi vesineen ja maineen, koto- ja takamaineen, mitään poisottamatta siitä, mitä siihen maahan on vanhastaan kuulunut. 12 todistajaa – joiden joukossa ei ollut tuusulalaisia - tutki, todisti ja vannoi mainitun luovutuksen lailliseksi. Koska kukaan ei halunnut vedota lautakuntaa vastaan, tuomitsin minä sellaisen todistuksen ja tutkimuksen jälkeen mainitun luovutuksen vakaaksi ja pysyväksi uhaten kolmen markan sakolla tätä minun tuomiota vastaan moittivaa. Varmemmaksi tiedoksi ja korkeammaksi vakuudeksi pyydän kunniallisia ja jalosukuisia miehiä Niilo Pentinpoikaa ja Erik Botenpoikaa painamaan sinettinsä tämän kirjeen selkäpuolelle, joka on annettu sinä vuonna ja päivänä ja siinä paikassa kun edellä mainittu.
*(FMU V: 319-320; Johannisbergin kartanon arkisto.)

Anders de Bruce (1723-1787)

04.07.2008 Hyrylän Jokipuisto

Kauppatie 04.07.2008

Kesäteatteri (Hyrylä)

04.07.2008 Tuusulanjoki

Häklin monttu (25.07.2008)

Koivumäentie, Hosio

Isoniitty

Rusutjärvi 25.07.2008

Vanhakylää

Tuusulan Äijänsaaren hiidenkirnu
leveys 120x70cm. Syvyys 70-90 cm.

Tuusulan Ruskelan muinaishauta

Kaurapellonmäki

Kellokosken ja Mäntsälän rajalta, Mäntsäläänpäin...

Kellokosken Roinilaa

Pihlaja ja 500-vuotias kataja.

31.07.2008 Ruotsinkylä

Halkivaha

Suomen lämpimin kirjasto. (Tuusulan keskus)

Jokelaa

Loch Tuusula Mobster. Ruokinta tapahtuu mm. Tuusulan taiteiden yön yhteydessä kaikilla kynnelle kykenevillä.

Rusutjärven uimarantaa

Rusutjärven uimarantaa

Hyrylän urheilukeskuksen lampi
TUUSULA 2009

(Hyrylä)

Jäätynyt Kivi ei sammaloidu
2010

10.02.2010