TEEMUN EVOLUUTIOKRIITTINEN SIVUSTO
PÄIVITETTY 2015/12/17
ETUSIVU


ETUSIVU

EVOLUUTIOVÄÄRENNÖKSET
  • Johdanto
  • Ernst Haeckel
  • Propaganda
  • Vertailua
  • Ihmisen evoluutio
  • Tuoreet

    DAWKINSIN LUENTO

    MAKROEVOLUUTIOTEORIAN RISTIRIITOJA

    AAMUNKOITON LOHIKÄÄRMEET

    EVOLUUTIOKAISLIKOSSA PUHISEE

    GEOLOGIA

    NOOA

    GEENI

    ELÄMÄN RESEPTI

    NEANDERTALILAISET

    JÄÄKAUSI

    MAMMUTIT

    SURKASTUMAT

    AVARUUS

    LUONNONVAKIOISTA

    BIG BANG

    KUINKA VANHA MAA ON?

    SUKLAAN EVOLUUTIO

    TUNTEEKO HISTORIA JEESUKSEN?

    VIIKUNAPUUN MERKKI

    KLAUKKALAN OHITUSTIE

    FOSSIILIT

    DA VINCI -KOODI

    JUUDAKSEN EVANKELIUMI

    ISÄNPÄIVÄ

    LUCYN LAPSI?

    KOLMANNES EI USKO KEHITYSOPPIIN

    RADIOMETRINEN AJOITUS?

    PELON EVOLUUTIO

    HIIDENKIRNUT

    SUSILUOLA

    SILMÄYS NÄKÖAISTIIN

    PEDON MERKKI ?

    JEESUKSEN LUUT OVAT LÖYTYNEET?

    PÄIHTEET

    J. R. R. TOLKIEN

    SUOMEN HISTORIAA

    J. A. M.

    ELOKUVAT

    TV-SARJAT
  • Postimies Pate

    TV-7

    KUKA MINÄ OLEN?

    BODOM

    AUTOT

    KRONOLOGIA

    KOIRAELÄIMET

    KARTANONKOSKI KUVINA

    VANTAA KUVINA

    HOUSE

    ARKKITEHTUURI

    EGYPTIN KRONOLOGIAT ?

    KIRJAT

    RADIO 3 v. 1987-1996

    TYYSTIN SEKALAISET KUVAT

    TIEDE-LEHDEN ID ARTIKKELISTA...

    TIETEELLINEN KREATIONISMI RY

    ILMOITUSTAULU

    EVOLUUTIOON KRIITTISESTI SUHTAUTUVIA TIEDEMIEHIÄ

    PALAUTE

    LINNOJA

    TURKUA KUVINA

    PRISMA TV1 1.10.2007

    ILPPA

    VIHTIÄ KUVINA

    KATSAUS ATEISMIN HISTORIAAN

    HELSINKI MOTOR SHOW 2007

    MIELIPITEITÄ EVOLUUTIOFILOSOFIASTA

    LINKIT

    RHODOPUISTO

    JEESUS-MARSSI 2008

    TUUSULA KUVINA

    NURMIJÄRVEÄ KUVINA

    JULKILAUSUMA EVOLUUTIOSTA

    ESPOOTA KUVINA

    MAA KOLMANNESMITTAAN

    KOTIMAAN MITTAUSTA 375 VUOTTA

    JAAKKO JUTEINI 1781-1855

    DARWIN 200 RIEMUVUOSI

    ZEITGEIST ELOKUVA

    HAROLD LLOYD

    REKRY 09

    EI GAP-TEORIOILLE

    VANTAA KUVINA II

    UUSI ASELAKI PUHUTTAA

    KARKKILA KUVINA

    JÄRVENPÄÄ KUVINA

    NISSAN NOTEN AJOVALON VAIHTO

    WIKILEAKS

    Hikka Pemasen blogi

  • 

    JAAKKO JUTEINI 1781-1855


    Kuvanveistäjä Raimo Heimon vuonna 1966 veistämä muotokuva Jaakko Juteinista. Patsas paljastettiin Heimojuhlissa 1970.


    Arvon mekin ansaitsemme
    Suomen maassa suuressa,
    vaikk’ei riennä riemuksemme
    laiho miesten maatessa;
    leipä kasvaa kyntäjälle,
    onni työnsä täyttäjälle.


    Jaakko Juteini (Jacob Judén) syntyi Hämeen Hattulan Rahkoilan kylän Juutilan talossa 14.7.1781.
    Hänellä oli kolme velipuolta:
    Antti, s.25.11.1770 (Joka jatkoi tilanpitoa Valteejoen Juutilassa isäntänä vuodesta 1803 vuoteen 1831.)
    Henrik, s. 14.6.1773 ja Yrjö, s. 22.1.1778. Varsinaisia sisaruksiakin löytyi neljä: Tuomas 11.12.1779,
    Anna, s. 28.7.1783, Johan, s. 24.10.1787 ja Ulla, s. 8.1.1791.
    Jaakko Juteinin äiti Elisabeth a.k.a Liisa Juhontytär oli Wesunnan kartanon vuokraajan tytär.
    Liisa Juhontytär syntyi 17.9.1749 Hattulan Wesunnassa. (K. 22.10.1816 Rahkoilassa.) Hän meni ensimmäisen kerran naimisiin tapaninpäivänä vuonna 1768 Rahkoilan Juutilan talon Yrjö Heikinpoika Juutilan kanssa. Historiankirjoissa tuo Yrjö esiintyy myös nimen kaikilla nimitieteellisillä muodoilla kuten esim. Görän tai Jörän. Yrjö oli syntynyt 1740. Yrjö ja Liisa saivat kolme poikaa, jotka alussa mainitaan.
    Jaakko Juteinin syntyessä taloon, sen omisti (renki) Henrik (Heikki) Mikonpoika naimakaupan kautta. Hänen puolisonsa oli Liisa Juhontytär Eskola-Juutila. Heikki Mikonpoika Juutila kuului isänsä puolelta melko laajaan Rekonpoika Ahoisen sukuun, jossa oli mm. Suomen asutuksen yleisluettelon mukaan Hattulan Tawastien vanhan aatelissuvun jälkeläisiä. Jaakko (Judén) Juteinin isälinja kulkee seuraavasti: Yrjö Pekanpoika Hakkola, Tawast 1530-luku, Matti Yrjönpoika Paavola v.1565 (arvio), Pekka Rekonpoika Ahoinen- Yrjö Rekonpoika Ahoinen- Matti Yrjönpoika Paavola- Erkki Erkinpoika Ylöstalo - Heikki Erkinpoika Alastalo- Mikko Heikinpoika Juutila- Henrik (Heikki) Mikonpoika. Kaksi vuotta Jaakon isän kuolemasta (v. 1792) Liisa Juhontytär lunasti talon.




    Hattulan Pyhän ristin kirkko on rakennettu 1300-luvulla

    Hattulan Rahkoilan kylä mainitaan tiettävästi ensi kerran käräjäasiakirjassa vuonna 1385.
    Asiakirjassa mainitaan talollinen Olavi Rahkoila.
    Mutta paikalta on löydetty Valteenjokea ruopatessa mm. pronssinen olkakirves, joka edustaa ns. pronssikautta. (Item.n 9617 Kansallismuseo.) Olkakirvestä käytettiin kaikkiin askareihin, olipa kyse suuresta riistasta tai vihamielisestä ja provosoivasta vastakkaisen mielipiteen edustajasta.

    Hattula sinänsä oli vireä paikkakunta jo vanhan kirkon valmistuttua v. 1320.
    Asiakirjoista selviää se, että paikkakuntalaiset ovat tulleet kiltisti jokaisena kirkkopyhänä Jumalanpalvelukseen kahdeksalta aamulla, paitsi jouluna, jolloin paikalle oli ilmestyttävä kello viisi aamulla. Tapa säilyi ns. toisen teollisen vallankumouksen alkuun saakka. Varhaisten epookkitutkijoiden mukaan kyse ei ollut uhkasakon välttelystä vaan tässä tapauksessa vapaasta tahdosta.

    Aikakautta myöhemmistä Kruunun verokirjoista selviää, että v. 1539 Rahkoilassa oli 11 kruunulle veronsa maksanutta taloa. Luku tekee kylästä Hattulan suurimman tuohon aikaan. Tarinamme kannalta olennainen talo ”Juutila” oli rälssi eli erivapauksellinen.
    Vuonna 1570 Lepaan kartanon herra Hannu Björninpoika lunasti Juutilan talon kartanoonsa kuuluvaksi. Siitä lähtien se kuului Vesunnan kartanon erivapauspiiriin. (verovapaus.) Reduktio komissio peruutti etuoikeuden vuonna 1685, jolloin veroja oli taas pakko maksaa kruunulle. Tämä autioitti tilan, kunnes sen otti haltuun Mikko Jussinpoika vuonna 1692.


    Jaakko Juteinin syntymätilaa isännöivät hänen äitinsä ensimmäisestä liitosta syntyneet Juutilan pojat. (Jaakon velipuolia.)

    JUUTILAN TILAN SIIRTO & ISOJAKO 1757-1809

    Ephrain Otto Runebergin toimiessa Maanmittauskomission johtajana toimitettiin Suomenmaassa isojako.
    Isojakoa edelsi satoja vuosia kestänyt sarkajako. Sarat piti kylvää kylän yhteisvoimin, mutta kypsän viljan sai kukin sarkaosuutensa mukaan.
    Kiistoja synnyttäneen isojaon yhteydessä paitsi jyvitettiin maita, niitä myös yhtenäistettiin suurehkoiksi lohkoiksi.
    Hämeen läänin maanmittauskonttorin Maanjako-oikeuden päätöksessä 19.8.1784 mainitaan, että ”Juutilan talo nyttemmin on muutettu ja saanut uuden tontin”.
    Isojakoa aloiteltiin maanmittarien läsnäollessa Rahkoilassa v. 1770.
    Täsmällistä dokumenttia siitä, syntyikö Jaakko vanhassa vai uudessa osoitteessa, ei löydy. Asiasta on ainostaan taloudellisia viitteitä.
    1. Boije ei olisi ostanut Juutilan tilaa, jos se olisi ollut nykyisessä syrjäisessä paikassa Sakonmaalla, koska viljavilta rintamailta oli saatavissa valmiiksi raivattuja peltomaita yltäkyllin.
    2. Juutilan alkuperäisessä rakennuksessa oli krouvi. Krouvia ei olisi perustettu kulkureittien ulkopuolelle metsämaille vaan Vanajaveden tuntumaan yleisten kulku- ja kauppa-alueiden läheisyyteen. Suomen maatilat 1931 p.1334 – puolestaan viitaa siihen, että tila siirtyi nykyiseen paikkaansa (vajaan 10 km päähän) ehkä vain kuukausia jälkeen Jaakon syntymän.
    Asiaan liittyy tietyt verovapausaspektit ja vapaaherra Boijen kuolema Jaakon syntymävuotena 1781 sekä tämän tyttäret. (Talojen lunastus perinnöksi oli lopetettu jo 1773.)

    Prof. Jouko Teperi v. 1972 kirjoittaa:
    ”Useat seikat puhuvat näin ollen sen puolesta, ettei Jaakko Juteini olekaan syntynyt Valteenjoen Juutilassa, vaan entisessä Vanajaveden rantatörmällä sijainneessa talossa”.

    ”Vaikuttaa todennäköiseltä, että ensimmäisen maanjakopäätöksen kumoaminen ja tilamuutto keskelle korpea liittyi tiiviisti kysymykseen sen hallitsemisoikeudesta. Halu saada pitää tila pysyvästi itsellään saneli ilmeisesti Juutilan väen muuttohalun keskeiseltä paikalta syrjäkulmille. Ei voinut olla luultavaa, että tilan säätyläishaltijalla olisi ollut mitään innostusta pitää hallinnassaan korpeen raivattavaa uudisviljelystä, kun kerran rintamailtakin oli saatavana yllin kyllin tuotteisempia taloja eräänlaisiksi sijoituskohteiksi.”




    Alkuperäisestä Juutilasta n. 9km päästä siirretty riihi, jossa Juteinin muistolaatta. Jaakko Juteini oli joidenkin lähteiden mukaan sylivauvaiässä, kun Isonjaon kyläkohtainen toimeenpano tapahtui ja muutto suoritettiin Vanajaveden läheisyydestä Sakonmaan Valteenojalle.




    Sen jälkeen talosta muodostettiin korpraalin palkkatila. Taloa ovat isännöinneet mm. Heikki Olavinpoika 1539-1571, herra Hannu Björninpoika Lepaa 1572-1576, rouva Karin Lepaa 1577-1580, lampuoti Jussi Heikinpoika 1581-1601, Lasse Laurinpoika 1602-1639.... Mikko Yrjönpoika vuodesta 1692- n.1730. Itsenäistä tilan elämää kesti vuoteen 1770, jolloin paikallinen vaikuttaja Kuninkaallisen miekkatähdistön ritari, vapaasukuinen Otto Ernst Boije osti paikan itselleen.

    Vuonna 1793 Jaakko lähetettiin Hämeenlinnan triviaalikouluun ilmeisten kirjallisten kykyjensä ansiosta. Koulussa Jaakon nimi muutettiin Jacob Judéniksi. Opintojen suuntaan hänet ohjasi perhetuttu rovasti Gustaf Polviander.
    Hämeenlinnasta Jaakko siirtyi Turun katedraalikouluun, jossa hän suoritti ylioppilastutkinnon v. 1800.
    Aluksi Jaakko opiskeli Turun yliopistossa H. G. Porthanin innoittamana luonnontieteitä, mutta muutti kuitenkin teologiselle puolelle.
    Samaan aikaan Åbo Tidningen -lehteen alkoi ilmestyä kärkeviä kirjoituksia nimimerkillä ”Hämäläinen”.
    Köyhä opiskelijaelämä pakotti Juteinin kotiopettajan toimeen yliopistolla opiskelun ohella. Juteini oli kirjoilla yliopistossa 10-12 vuotta suorittamatta kuitenkaan yhtään tutkintoa.
    Haminan maistraattiin hän siirtyi töihin vt. sihteeriksi 1812.
    Vuotta myöhemmin hän siirtyi Viipuriin maistraatin sihteeriksi, jossa toimi aina vuoteen 1840.
    Varsinaisen viran lisäksi Juteini toimi mm. I notarius publicuksena, laivanmittaajana, Raamattuseuran II sihteerinä, majoituslautakunnan sihteerinä, yksityisasianajanana, runoilijana ja freelancer toimittajana. 1927 Juteini sai syytteen Antekningar af Tankar uti Varianta Ämmen-teoksen luvattomasta painatuksesta ja sen sisältämistä kriittisistä lausahduksista koskien vallanhimoisia pappeja. Teos takavarikoitiin ja poltettiin tammikuussa 1829. Syyte raukesi savuna ilmaan armahduksen muodossa, mutta kirjapainaja Cedervaller sai 96 hopearuplan sakon. Syytteen taustalla oli pappispiirit. Yhteistyössä Ahlqvistin kanssa oli syntynyt muistio, jossa Carl Walléen oli koonnut epäilyksenalaisia pykäliä. Walléen oli Aurora Karamzinin isäpuoli.

    Itse ymmärtäisin kiistaa herättäneen "Antekningar af Tankar uti Varianta Ämmen" syytekohdat hieman toisin kuin Juteinin aikalaispapisto. En usko kiistakohtien, joita selvisi osina kirjan tuhoamisesta huolimatta, olleen kristinuskon vastaisia vaan kyse oli Juteinin näkemyksestä koskien Kristusta. Hän ei epäillyt kirjoissaan Raamatun totuudellisuutta vähääkään, vaan kyse oli siitä, että hän ei hyväksynyt tekohurskautta missään yhteiskunnan portaissa talonpojasta ylimpään herraan. Juteinin Kristologisesta tuotannosta käy selkeästi ilmi, mitä hän oli tarkoittanut esim. ehtoolliskritiikillään. Juteini ei yksinkertaisesti hyväksynyt automaatio ajatusta siitä, että ehtoollinen vesittäisi ihmisen suunnitellut pahat teot maan päällä. (Antekningar af Tankar uti Varianta Ämmen ss.20-22) Asia on kytköksissä niin eläinten kuin ihmistenkin kaltoinkohteluun.
    Juteini ei myöskään nähnyt mitään Raamatullista oikeutusta sille, että aatelisto tai papisto voisi polkea kuraan vähempiosaisia.
    Yhteenvetona tästä on kaiketi synonyymi: "sunnuntaikristillisyys kritiikki", jolla ei ole mitään loogista tekemistä häntä koskevien syytteiden kanssa.
    Ajatusta tästä kokonaisuudesta vahvistaa mielestäni Juteinin näkemys anti-junttiudesta, jonka hänen mukaansa Kristus toi maanpäälle. (mm. naisten ja lapsien oikeudet, tekopyhyyden karsiminen, väärän mammonan palvonta jne.)

    "Kautta kauniin opetuksen Jesus aina julkisesti vaikutteli valistusta, huojennellen huokaukset ojenteli orjain mielet johdatteli suuret helvetingin harha-tieldä, tutki taivahan totuutta; käski kansa käändymähän poies suunnista - pahasta, lähenemään laupiutta kautta sulan hyvän-suonnon.
    *(Juteini 1826 IV s. 16.)


    Yliopiston 200-vuotisjuhlassa (1840) Juteini seppelöitiin filosofian kunniatohtoriksi kirjallista ansioistaan.
    Juteini alkoi ajaa suomenkielen asemaa sivistyskieleksi ja siinä ohella häneltä ilmestyi runoiksi puettuja mielipiteitä. Kotiopettajan urallaan Juteini asui kymmenissä säätyläisperheissä ja sai ilmeisesti näistä empiirisistä seikkailuistaan kipinän kritisoida säätyläisiä papistosta aatelisiin.
    Kotiopettajana hän toimi mm: 1800-1802 kapteeni Mestertonin perheessä Turussa, 1802-1804 rovasti Mödhen perheessä Nauvossa, 1805-1806 eversti Grotenfeltin perheessä Juvalla, 1807-1808 maanmittari Strålmanin perheessä Ruokolahdelta, 1809-1810 sotaneuvos Forsellesin perheessä Peippolan kartanossa Elimäellä ja 1810-1812 vapaaherra Wreden perheessä Anjalassa.

    Vuonna 1813 Jaakko muutti Viipuriin. Viipurissa asuessaan hän kirjoitti suurimman osan tuotannostaan. (Runoja, proosaa, vitsejä, sananlaskuja...)
    Eläinten kurjasta kohtelusta Juteini kirjoitti: ”Hevois-raukka hengästynyt huokaileepi, vain ei huuda koston angaran kovuutta mutta Herra huokauksen itse kuulee korkealta se on selvempi sanaakin –kuivakon jo kurja käsi jok´on tuskan tuottajana...” Kertoman mukaan Jaakko löi vanhoilla päivillään hevostaan piiskannutta helppoheikkiä kävelykepillä Viipurin sillalla.

    Suomenkielestä hän kirjoitti seuraavasti: ”Suomenkieli kihisevä, Väinämöisen väellä hohtavainen helisevä kansan jalon keskellä ombi kaunis kuunneldava - lapsidakin lauleldava suomen kielen kumina on kuin huilun humina.”

    Hämeen heimojuhlissa puhuneen professori Jouko Teperin mielestä pelkästään historiaan siirtyneisiin suurmiehiin voidaan liittää myös Snellman ja Runeberg, jos sinne siirretään Juteinikin. Useimmat Snellmanin ja Runebergin toistamisen arvoiseksi katsotut ajatukset näet olivat jo Juteinin kirjoituksia. ”Juteini oli ensimmäinen, joka julisti suomenkielisen kansaosan tasavertaisuutta, ensimmäinen, joka vaati maan kuuluvan kyntäjälleen, ensimmäinen, joka suomenkielellä julisti valistusta, ensimmäinen eläinsuojeluaatteen julistaja maassamme.”

    Teperi kirjoittaa: "Eniten kiinnitti Juteini huomiota kielikysymykseen vuosina 1819-1820. Juuri näinä vuosina elivät Turun romantiikan miehet kiihkeintä kauttaan. Niin J.J. Tengström, J. G. Linsén, Reinhold von Becker kuin A.I. Arwidsonkin - kirjottivat tällöin varsinaiset kansalliset ohjelmakirjoituksensa. *Castrén 1944, s. 257-269.
    On erikoisesti huomattava, että Jaakko Juteini oli ollut eräänä Turun romantiikan edelläkävijänä ja tiennäyttäjänä, jonka ajatusten vaikutuksia voidaan selvästi osoittaa Mnemosynen, Åbo Morgonblandin ja Turun Viikko-Sanomain palstoilla".

    Jaakko Juteini vei emännöitsijänsä Catharina Margareta Blankin vihille Viipurissa asuessaan v. 1825. He saivat pojan Joel Jacob Judénin, s. 18.11.1827. Joelin ollessa 14 vuotias Catharina Margareta Judén os. Blank menehtyi. (7.6.1841).
    Joel Jacob Judén puolestaan vihittiin 11.10.1863 Viipurissa Maria Kymäläisen kanssa. (Maria Kymälätär) He saivat pojan: Johan Jakob Judén, s.31.8.1864, k.1923. Ensimmäisen vaimon kuoltua Joel Jacob vei vihille Maria Jacobsdotterin ja he saivat tyttären: Laura Maria Judén, s.1866.
    (Kastettu 20.12.1866.)



    19.8.1956 paljastettu muistolaatta.




    (Hattulapirtti)


    1987 tuhoutuneen sauhupirtin tilalle rakennettu Hattulapirtti Hurttalan koulun kupeessa.


    Hattulan uusi kirkko




    Hattulan kotiseutupuoti /museo.




    Hämeenlinnaa...
    Hämeenlinnan triviaalikoulu, johon Jaakko lähetettiin sijaitsi aluksi Hämeen linnan välittömässä tuntumassa.



    Muistokirjoitus Suometar-lehdessä 25.6.1855

    (Kuolinpäiväksi on kirjoitettu 2 päivää myöhempi ajankohta kuin Viipurin ruotsinkielisen tuomiokirkon seurakunnan kirjoissa.)

    "Viime keskiviikkona, 20 pnä tätä kuuta muutti täältä manalan majoihin vanhus, koko Suomen kansalle tuttu nimeltänsä, entinen maistraatin sihteeri, viisausopin tohtori Jaakko Judén eli paremmin tunnettu nimeltä Jaakko Juteini. Tämä kunnioitettu ja ylistetty mies ja runoilija kuoli, jonkin ajan sairastettuansa, hiljalleen vanhuuttansa, ja oli ensimmäisiä miehiä niistä, jotka ovat uutterat ja rehelliset virassansa ja kantavat siten harmaat karvat kunnialla"

    Hauta oli Ristimäen suomalaisella hautausmaalla, lähellä Viipuria. Hauta ja muistolaatta tuhoutui vuoden 1969 paikkeilla, kun paikallinen maamies siirsi ja upotti jalustaltaan sotien jälkeen pudonneen hautakiven saviselle pihamaalleen muiden isojen kivien seassa. Hautakivessä oli teksti: Tässä lepää maallisen viisauden tohtori Jaakko Juteini.






    Hattula kartalla

    Lähteinä käytetty:

    -Vanajaveden Seutu-lehti 6.8.1971
    -Hattula Sanomat 4/ 19.2.1960, - 22.7.1966
    -Hattula Seura; haastattelu 1/2009
    -Historiallisia tutkimuksia 85: Suomen historiallinen seura
    Arvon mekin ansaitsemme: Jaakko Teperi 1972
    -Voi sun juttujas, Juteini ISBN 951-9356-03-7
    -Hattulan Historia ISBN 951-99074-7-5